Updated 30.11.2022

Publications

Silvennoinen, P., Rantanen, T. Digital agency of vulnerable people as experienced by rehabilitation professionals. Technology in Society, Volume 72.

Juujärvi, S. (2022). Sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien digituki: empatiaa ja käytännön ongelmanratkaisua. Yhteiskuntapolitiikka 87(5–6).

Ylitalo, A., Laukka, E., Heponiemi, T., & Kanste, O. I. (2022). Primary healthcare managers’ perceptions of management competencies at different management levels in digital health services: Secondary analysisLeadership in health services (online first).

Kouvonen, A., Kemppainen, T., Taipale, S., Olakivi, A., Wrede, S., & Kemppainen, L. (2022). Health and self-perceived barriers to internet use among older migrants: A population-based studyBMC public health22(1), 574.

Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede, S., & Kouvonen, A. (2022). Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion? The case of Russian-speaking older migrants in FinlandCritical Social Policy (online first).

Saukkonen, P., Elovainio, M., Virtanen, L., Kaihlanen, A. M., Nadav, J., Lääveri, T., Vänskä, J., Viitanen, J., Reponen, J., & Heponiemi, T. (2022). The interplay of work, digital health usage, and the perceived effects of digitalization on physicians’ work: Network analysis approachJournal of medical Internet research24(8), e38714.

Saukkonen, P.,  Kainiemi, E., Virtanen, L., Kaihlanen, A-M., Koskinen, S., Sainio, P., Koponen, P., Kehusmaa, S., & Heponiemi, T. (2022). Non-use of digital services among older adults during the second wave of COVID-19 pandemic in Finland: Population-based survey study. In Q. Gao & J. Zhou (eds.), Human aspects of IT for the aged population. Design, interaction and technology acceptance: 8th international conference, ITAP 2022, held as part of the 24th HCI International Conference, HCII 2022, virtual event, June 26 – July 1, 2022, proceedings, part I (pp. 596–613). Springer-Verlag.

Kujala, S., Hörhammer, I., Väyrynen, A., Holmroos, M., Nättiaho-Rönnholm, M., Hägglund, M., & Johansen, M. A. (2022). Patients’ Experiences of Web-Based Access to Electronic Health Records in Finland: Cross-sectional SurveyJournal of medical Internet research24(6), e37438.

Laukka E., Pölkki T,. Heponiemi T., & Kanste O. (2022). Finnish primary care leaders’ perceptions of leadership in digital health services: An inductive content analysis. International Journal of Healthcare Technology and Management, 1(1).

Rantanen, T., Järveläinen, E., & Leppälahti, T. (2022). Self-efficacy and use of digital health care and social welfare services among incarcerated people: Cross-sectional survey studyJournal of medical Internet research24(5), e36799.

Virtanen, L., Kaihlanen, A-M., Kouvonen, A., Safarov, N., Laukka, E., Valkonen, P., & Heponiemi, T. (2022). Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi — 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi. Päätösten tueksi 1/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Urnberg, H., Gluschkoff, K., Saukkonen, P., Elovainio, M., Vänskä, J., & Heponiemi, T. (2022). The association between stress attributed to information systems and the experience of workplace aggression: a cross-sectional survey study among Finnish physiciansBMC health services research22(1), 724.

Kujala, S., & Hörhammer, I. (2022). Health care professionals’ experiences of web-based symptom checkers for triage: Cross-sectional survey studyJournal of medical Internet research24(5), e33505.

Kainiemi, E., Vehko, T., Kyytsönen, M., Hörhammer, I., Kujala, S., Jormanainen, V., & Heponiemi, T. (2022). The factors associated with nonuse of and dissatisfaction qith the national patient portal in Finland in the era of COVID-19: Population-based cross-sectional survey. JMIR medical informatics10(4), e37500.

Heponiemi, T., Virtanen, L., Kaihlanen, A.-M., Kainiemi, E., Koponen, P., & Koskinen, S. (2022). Use and changes in the use of the Internet for obtaining services among older adults during the COVID-19 pandemic: A longitudinal population-based survey studyNew Media & Society (online first).

Tetri, B., & Juujärvi, S. (2022). Self-efficacy, Internet self-efficacy, and proxy efficacy as predictors of the use of digital social and health care services among mental health service users in Finland: A cross-sectional study. Psychology research and behavior management15, 291–303.

Järveläinen, E., Rantanen, T., & Toikko, T. (2021). Meanings of a client-employee relationship in social work: Clients’ perspectives on desisting from crime. Nordic Social Work Research (online first).

Wrede, S., Buchert, U., Kemppainen, L., & Olakivi, A. (in press). Ikääntyminen, siirtolaisuus ja moninaistuva yhteiskunta. In E. Heikkinen, J. Jyrkämä & T. Rantanen (eds.), Gerontologia. Duodecim.

Kaihlanen, A. M., Virtanen, L., Buchert, U., Safarov, N., Valkonen, P., Hietapakka, L., Hörhammer, I., Kujala, S., Kouvonen, A., & Heponiemi, T. (2022). Towards digital health equity – A qualitative study of the challenges experienced by vulnerable groups in using digital health services in the COVID-19 era. BMC health services research22(1), 188.

Rosenberg, D., & Taipale, S. (2022). Social and satisfied? Social uses of mobile phone and subjective wellbeing in later life. Human Technology18(1), 45–65.

Hänninen, R., Korpela, V., Pajula, L., & Taipale, S. (in press). Tuetun käytön merkitys informaalissa oppimisessa. In K. Korjonen-Kuusipuro, P. Rasi, H. Vuojärvi, K. Pihlainen & E. Kärnä (eds.), Ikääntyvät oppijat digitaalisessa mediayhteiskunnassa. Gaudeamus.

Topo, P., Taipale, S., & Iltanen, S. (in press). Teknologia. In T. Rantanen, K. Kokko, S. Sipilä & A. Viljanen (eds.), Gerontologia. Duodecim.

Kuoppamäki, S., Hänninen, R., & Taipale S. (2022). Enhancing older adults’ digital inclusion through social support: A qualitative interview study. In P. Tsatsou (eds.), Vulnerable people and digital inclusion: Theoretical and applied perspective (s. 211–230). Palgrave Macmillan.

Hirvonen, H., Tammelin, M., Hämäläinen, A., & Taipale, S. (2021). Group-based instant messaging in Finnish residential elder care work: Taming the technology or vice versa? New Technology, Work and Employment (online first).

Rantala, E., Taipale, S., Oinas, T., & Karhinen, J. (2022). Digital skills and application use among Finnish home care workers in the eldercare sector. Teoksessa H. Hirvonen, M. Tammelin, R. Hänninen, & E. J. Wouters (toim.), Digital transformations in care for older people: Critical perspectives (s. 165–185). Routledge.

Karhinen, J., Oinas, T., Tammelin, M., Hämäläinen, A., Hirvonen, H., Mustola, V., Rantala, E., & Taipale, S. (2021). Vanhustyö ja teknologia: Jyväskylän yliopiston vanhustyön kyselytutkimus 2021: Katsaus tutkimusaineistoon. Jyväskylän yliopisto.

Hämäläinen, A. (2022).  The epistemological complexity of ideal care: Long-term care professionals’ perspectives. International Journal of Care and Caring (online first).

Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Merisalo, M., Kuusisto, O., Taipale, S., Kääriäinen, J., & Wilska, T.-A. (2022). Digiosallisuus käsitteenä. In O. Kuusisto, M. Merisalo & J. Kääriäinen (eds.), Digiosallisuus Suomessa – Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti (s. 17–22). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Valtioneuvoston kanslia.

Tammelin, M., Hänninen, R., Hirvonen, H., & Hämäläinen, A. (2021). Sense of belonging in a digitalised care work community. Digital transformations in care for older people. In H. Hirvonen, M. Tammelin, R. Hänninen & E. Wouters (eds.), Digital transformations in care for older people: Critical perspectives. Routledge.

Tammelin, M., Hirvonen, H., Wouters, E., & Hänninen, R. (2021). Introduction. In H. Hirvonen, M. Tammelin, R. Hänninen & E. Wouters (eds.), Digital transformations in care for older people: Critical perspectives. Routledge.

Kemppainen, L., Perheentupa, I., Shpakovskaya, L., & Habti, D. (2021). Giving and receiving help across the border: Transnational health practices of migrants in Finland. In C. Vindrola-Padros (eds.), Care work and medical travel: Exploring the emotional dimensions of caring on the move (chapter 6). Lexington Books.

Kemppainen, L. (2020). Terveys – Yksilön vai yhteiskunnan vastuu. In A. Asumaa (ed.), Terve elämä! Näin voimme paremmin tulevaisuudessa. Gaudeamus.

Kemppainen, L., Olakivi, A., Kouvonen, A., Safarov, N., & Wrede, S. (2020). Yli 50-vuotiaat venäjänkieliset Suomessa: Terveys, osallistuminen, palvelut ja digiteknologioiden käyttö. Havaintoja CHARM-kyselystä. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 138. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta.

Kemppainen, L., Kemppainen, T., Rask, S., Saukkonen P., & Kuusio H. (2020). Transnational Activities and Identifications – A population-based study on three immigrant groups in Finland. Migration and Development, 11(3), 762–782.

Turja, T., Taipale, S., Niemelä, M., & Oinas, T. (2021). Positive turn in elder-care workers’ views toward telecare robots. International Journal of Social Robotics, 14, 931–944

Udd-Granat, L., Lahti, J., Donnelly, M., Treanor, C., Pirkola, S., Lallukka, T., & Kouvonen, A. (2022). Internet-delivered cognitive behavioral therapy (iCBT) for common mental disorders and subsequent sickness absence: a systematic review and meta-analysis. Scandinavian journal of public health (online first).

Heponiemi, T., Kaihlanen, A., Kouvonen, A.,  Leemann, L.,  Taipale, S., & Gluschkoff, K. (2022). The role of age and digital competence on the use of online health and social care services: Evidence from a  population-based survey. Digital health8, 20552076221074485.

Heponiemi, T., Gluschkoff, K., Vehko, T., Kaihlanen, A., Saranto, K., Nissinen, S., Nadav, J., & Kujala, S. (2021). Electronic health record implementations and insufficient training endanger nurses’ wellbeing: cross-sectional survey study. Journal of medical Internet research23(12), e27096.

Shin, Y. K., Koskinen, V., Kouvonen, A., Kemppainen, T., Olakivi, A., Wrede, S., & Kemppainen, L. (2022). Digital information technology use and transnational healthcare: A population-based study on older russian-speaking migrants in Finland. Journal of immigrant and minority health24(1), 125–135.

Buchert, U., & Wrede, S. (2021). ‘Bridging’ and ‘fixing’ endangered social rights in the digitalising welfare state: The ambiguous role of third sector organisations in supporting marginalised older migrants in Finland. In H. Hirvonen, M. Tammelin, R. Hänninen & E. Wouters (eds.), Digital transformations in care for older people: Critical perspectives (chapter 4). Routledge.

Nadav, J., Kaihlanen, A.-M., Kujala, S., Laukka, E., Hilama, P., Koivisto, J., Keskimäki, I., & Heponiemi, T. (2021). How to implement digital services in a way that they integrate into routine work: Qualitative interview study among health and social care professionals. Journal of medical Internet research23(12).

Kaihlanen, A.-M. Gluschkoff, K., Koskinen, S., Salminen, L., Strandell-Laine, C., & Leino-Kilpi, H. (2021). Final clinical practicum shapes the transition experience and occupational commitment of newly graduated nurses in Europe – a longitudinal study. Journal of advanced nursing77(12), 4782–4792.

Kaihlanen, A.-M., Gluschkoff, K., Saranto, K., Kinnunen, U.-M., & Heponiemi, T. (2021). The associations of information system’s support and nurses’ documentation competence with the detection of documentation-related errors – results from a nationwide survey. Health informatics journal27(4), 14604582211054026.

Kaihlanen, A.-M., Gluschkoff, K., Laukka, E., & Heponiemi, T. (2021). Information system stress, informatics competence and well-being of newly graduated and experienced nurses: A cross-sectional study. BMC health services research21(1), 1096.

Laukka, E., Kujala, S., Gluschkoff, K., Kanste, O., Hörhammer, I., & Heponiemi, T. (2021). Leaders’ support for using online symptom checkers in Finnish primary care: Survey study. Health informatics journal27(4), 14604582211052259.

Gluschkoff, K., Hakanen, J., Elovainio, M., Vänskä, J., & Heponiemi. T. (2022). The relative importance of work-related psychosocial factors in physician burnout. Occupational medicine, 72(1), 28–33.

Safarov, N. (2021). Personal experiences of digital public services access and use: Older migrants’ digital choices. Technology in Society, 66, 101627.

Kouvonen, A., Kemppainen, L., Ketonen, E. L., Kemppainen, T., Olakivi, A., & Wrede, S. (2021). Digital information technology use, self-rated health, and depression: Population-based analysis of a survey study on older migrants. Journal of medical Internet research23(6), e20988.

Taipale, S., Oinas, T., & Karhinen, J. (2021). Heterogeneity of traditional and digital media use among older adults : A six-country comparison. Technology in Society, 66, 101642.

Oinas, T., Karhinen, J., Hirvonen, H., Tammelin, M., Hämäläinen, A., & Taipale, S. (2021). Teknologisten laitteiden ja sovellusten käyttö vanhustyössä: työn piirteiden ja yksilötekijöiden vaikutusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 82(2).

Virtanen, L., Kaihlanen, A.-M., Isola, A.-M., Laukka, E., & Heponiemi, T. (2021). Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia etäpalveluiden hyödyistä COVID-19-aikakaudella: Laadullinen kuvaileva tutkimus. Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehti, 58(3), 266283.

Hörhammer, I., Kujala, S., Hilama, P., & Heponiemi, T. (2021). Building primary health care personnel’s support for a patient portal while alleviating eHealth-related stress: Survey study. Journal of medical Internet research23(9), e28976.

Kaihlanen, A.-M., Gluschkoff, K., Kinnunen, U.-M., Saranto, K., Ahonen, O., & Heponiemi, T. (2021). Nursing informatics competences of Finnish registered nurses after national educational initiatives: A cross-sectional study. Nurse education today106, 105060.

Gluschkoff, K., Kaihlanen, A., Palojoki, S., Saranto, K., Laukka, E., Hyppönen, H. Karhe, L., & Heponiemi, T. (2021). Reporting of health information technology system-related patient safety incidents: The effects of organizational justice. Safety Science, 144, 105450.

Rantanen, T., Gluschkoff, K., Silvennoinen, P., & Heponiemi, T. (2021). The associations between mental health problems and attitudes toward web-based health and social care services: evidence from a finnish population-based study. Journal of medical Internet research23(9), e28066.

Ravelin, A., Laukka, E., Heponiemi, t., Kaihlanen, A., & Kanste, O. (2021). Perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen. Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehti, 58(3).

Heponiemi, T., Gluschkoff, K., Leemann, L., Manderbacka, K., Aalto, A.-M., & Hyppönen, H. (2021). Digital inequality in Finland: access, skills and attitudes as social impact mediators. New Media & Society (online first).

Valkonen, P., Karisalmi, N., Kaipio, J., & Kujala, S. (2021). Remote interviews and visual timelines with patients: Lessons learned. Studies in health technology and informatics281, 845–849.

Heponiemi, T., Kaihlanen, A., Gluschkoff, K., Saranto, K., Nissinen, S., Laukka, E., & Vehko, T. (2021). The association of mobile device use of electronic health record with the wellbeing of nurses: cross-sectional survey study. JMIR medical informatics9(7), e28729.

Rantanen, T., Järveläinen, E., & Leppälahti, T. (2021). Prisoners as users of digital health care and social welfare services: A Finnish attitude survey. International journal of environmental research and public health18(11), 5528.

Treanor, C. J., Kouvonen, A., Lallukka, T., & Donnelly, M. (2021). Acceptability of computerized cognitive behavioral therapy for adults: Umbrella reviewJMIR mental health8(7), e23091.

Kemppainen, L., Perheentupa, I., Shpakovskaya, L., & Habti, D. (2021). Giving and receiving help across the border: Transnational health practices of migrants in Finland. In C. Vindrola-Padros (eds.), Care work and medical travel: Exploring the emotional dimensions of caring on the move (chapter 6). Lexington Books.

Virtanen, L., Kaihlanen, A. M., Laukka, E., Gluschkoff, K., & Heponiemi, T. (2021). Behavior change techniques to promote healthcare professionals’ eHealth competency: A systematic review of interventionsInternational journal of medical informatics149, 104432.

Laukka, E., Gluschkoff, K., Kaihlanen, A.-M., Suvisaari, J., Kärkkäinen, J., Vorma, H., & Heponiemi, T. (2021). Muutos psykiatristen avohoitokäyntien toteutuksessa ja johtajien kokemukset etäasiointia estävistä ja edistävistä tekijöistä COVID-19 aikakaudella. Finnish Journal of EHealth and EWelfare.

Paric, M., Kaihlanen, A.-M., Heponiemi, T., & Czabanowska, K. (2021). Nurse teacher’s perceptions on teaching cultural competence to students in Finland: a descriptive qualitative study. Nurse Education Today.

Laukka, E., Pölkki, T., Heponiemi, T., Kaihlanen, A.-M., & Kanste, O. (2021). Leadership in digital health services: Protocol for a concept analysis. JMIR Research Protocols.

Rasi, P., & Taipale, S. (2020). Tuki, ohjaus ja koulutus – ikääntyneet digitalisoituvassa mediayhteiskunnassa. Gerontologia.

Safarov, N. (2020). Ageing and digital technology: Designing and evaluating emerging technologies for older adults. In B.B. Neves & F. Vetere (eds.), Laboratorium: Russian Review of Social Research (pp. 221–223). Springer.

Safarov, N. (2020). Digital (dis)engagement in older age: Determinants and outcomes. In M. Forman, E. Laçej, F. Reinprecht, K. Sawchuk (eds.), Radical (dis)engagement: State – society – religion (Off Campus: Seggau School of Thought 6). University of Graz.

Kemppainen, L., Kemppainen, T., Rask, S., Saukkonen, P., & Kuusio, H. (2020). Transnational activities and identifications – A population-based study on three immigrant groups in Finland. Migration and Development (online first).

Laukka, E., Huhtakangas, M., Heponiemi, T., Kujala, S., Kaihlanen, A., Gluschkoff, K., & Kanste, O. (2020) Health care professionals’ experiences of patient-professional communication over patient portals: Systematic review of qualitative studies. Journal of medical Internet research22(12), e21623.

Kyytsönen, M., Hyppönen, H., Koponen, S., Kinnunen, U-M., Saranto, K., Kivekäs, E., Kaipio, J., Lääveri, T., Heponiemi, T., & Vehko, T. (2020). Tietojärjestelmät sairaanhoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin. Finnish Journal of eHealth and eWelfare.

Järveläinen, E., & Rantanen, T. (2020). Incarcerated people’s challenges for digital inclusion in Finnish prisons. Nordic Journal of Criminology.

Silvennoinen, P. (2020). Professional master’s degree students’ perceptions on the changes digitalisation imposes on counselling in the social and health care sector. International Journal of Environmental Research and Public Health.

Kujala, S., Hörhammer, I., Hänninen-Ervasti, R., & Heponiemi, T. (2020). Health professionals’ experiences of the benefits and challenges of online symptom checkers. Studies in Health Technology and Informatics.

Hämäläinen, A., & Hirvonen, H. (2020). Electronic health records reshaping the socio-technical practices in long-term care of older persons. Technology in Society.

Kujala, S., Ammenwerth, E., Kolanen, H., & Ervast, M. (2020). Applying and extending the FITT Framework to identify the challenges and opportunities of successful eHealth services for patient self-management: Qualitative interview study. Journal of Medical Internet Research.

Hänninen, R., Taipale, S., & Luostari, R. (2021). Exploring heterogeneous ICT use among older adults: The warm experts’ perspective. New Media and Society.

Laukka, E., Huhtakangas, M., Heponiemi, T., & Kanste, O. (2020). Identifying the roles of healthcare leaders in HIT implementation: a scoping review of the quantitative and qualitative evidence. International Journal of Environmental Research and Public Health.

Heponiemi, T., Jormanainen, V., Leemann, L., Manderbacka, K., Aalto, A.-M., & Hyppönen, H. (2020) Digital divide in perceived benefits of online health care and social welfare services: a national cross-sectional survey study. Journal of Medical Internet Research.

Hämäläinen, A. (2020). Responses to vulnerability: Care ethics and the technologisation of eldercare. International Journal of Care and Caring.

Kemppainen, T., Kemppainen, L., Kuusio, H., Rask, S., & Saukkonen, P. (2020) Multifocal integration and marginalisation: A theoretical model and an empirical study on three immigrant groups. Sociology.

Kaipio, J., Kuusisto, A.-M., Hyppönen, H., Heponiemi, T., & Lääveri, T. (2020). Physicians’ and nurses’ experiences on EHR usability: Comparison between the professional groups by employment sector and system brand. International Journal of Medical Informatics.

Turja, T., Aaltonen, I., Taipale, S., & Oksanen, A. (2019). Robot acceptance model for care (RAM-care): A principled approach to the intention to use care robots. Information & Management.

Heponiemi, T., Kujala, S., Vainiomäki, S., Vehko, T., Lääveri, T., Vänskä, J., Ketola, E., Puttonen, S., & Hyppönen, H. (2019). Usability factors associated with physicians’ sistress and information system-related stress: Cross-sectional survey. JMIR medical informatics7(4), e13466.

Kujala, S., Heponiemi, T., & Hilama, P. (2019). Clinical Leaders’ Self-Perceived eHealth Competences in the Implementation of new eHealth services. Studies in Health Technology and Informatics.

Other publications

Kilpi, J. (2022). Käyttäjäpersoonien tunnistaminen potilaskeskeisessä sähköisten terveyspalveluiden suunnittelussa. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Känsälä, S. (2022). Promoting health behavior change via online health check and coaching: Experiences and needs among the unemployed. Master’s thesis. Aalto University.

Xu, Y. (2022). Usability of a patient portal and patient-perceived errors in electronic health records: A survey study. Master’s thesis. Aalto University.

Naskali, E. (2022). Exploring the needs of older adults regarding eHealth services that support type 2 diabetes self-management. Master’s thesis. Aalto University.

Pyy, P. (2022). Lowering the use threshold of digital mental health services by involving young people with special education needs in co-design. Master’s thesis. Aalto University.

Vähätalo, V. (2022). Käyttäjien kokemukset etävastaanotoista. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Anttila, E. (2022). Nuorten toiveet ja tarpeet matalan kynnyksen digitaalisille mielenterveyspalveluille. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Broman, M. (2022). Digitaalisten palveluiden rooli ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Pelot esteenä hyötyjen saavuttamisessa. Thesis. South-Eastern Finland University of Applied Sciences – Xamk.

Kimpimäki, S. (2022). Ikäihmisten ja näkövammaisten huomioiminen verkkosivustojen käytettävyyden ja saavutettavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Master’s thesis. Aalto University.

Mänty, I., & Juujärvi, S. (2022). Digialustan valinta yksityiselle sosiaalialan palveluntarjoajalle. Laurea Journal, 9.3.2022.

Lähdeniemi, M. (2022). Niin kauan on hyvin asiat, kun itse pystyy hoitamaan – yli 65-vuotiaat digitaalisten pankkipalveluiden käyttäjinä. Master’s thesis. University of Jyväskylä.

Finnish Institute for Health and Welfare. (2022). Digipalveluiden käyttö on monelle vaikeaa – tutkijat ehdottavat useita toimia palveluista syrjään jäämisen ehkäisemiseksi. News. Finnish Institute for Health and Welfare (THL).

Pekkanen, M. (2021). Vuorovaikutus etäpsykiatriassa: Kirjallisuuskatsaus. Thesis. Laurea University of Applied Sciences.

Karhu, T. (2021). Digitalisoituva vankila – Kirjallisuuskatsaus älyvankilan haasteista ja mahdollisuuksista. Thesis. University of Applied Sciences.

Salo, R. (2021). Kirjallisuuskatsaus digitaalisten päihdekuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksista osallisuuden edistämiseksi. Thesis. Laurea University of Applied Sciences.

Glushkova, T. (2021). Factors determining a sense of belonging of older Russian-speaking migrants in Finland. Master’s thesis. University of Helsinki.

Lampi, A. (2021). Teknologisoituva kotihoito ja työntekijöiden tunnekokemukset. Master’s thesis. University of Jyväskylä.

Lantz, E. (2021). Tapaustutkimus: ikääntyneiden etäjumpat ja teknologiaosaamisen merkitys. Master’s thesis. University of Jyväskylä.

Annevirta, J. (2021). Digitaaliset mielenterveyspalvelut nuorille: käyttäjäkokemus ja suunnittelu. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Kainiemi, E., Virtanen, L., Saukkonen, P., Kaihlanen, A., Kyytsönen, M., Vehko, T., & Heponiemi, T. (2021). Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneiden näkemykset sähköisten palvelujen hyödyistä koronapandemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 63/2021. Finnish Institute for Health and Welfare (THL).

Lottonen, T. (2021). Sähköiset terveyspalvelut ja tietojärjestelmät terveydenhuollon ammattilaisten roolien muutoksessa: Ammattilaisten keskinäinen arvostus ja auktoriteetti- ja valtasuhde. Master’s thesis. University of Vaasa.

Sarimo, S. (2021). Terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset potilaalle avoimista potilastietojärjestelmistä. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Kaihlanen, A-M., Virtanen, L., Valkonen, P., Kilpinen, J., Hietapakka, L., Buchert, U., Hörhammer, I., Isola, A-M., Laukka, E., Kouvonen, A., Kujala, S.& Heponiemi, T. (2021). Haavoittuvat ryhmät etäpalvelujen käyttäjinä: kokemuksia COVID- 19- epidemian ajalta. Tutkimuksesta tiiviisti. Finnish Institute for Health and Welfare (THL).

Coomans, S.K. (2021). Mental health service users’ experiences with digital and remote services during the COVID-19 pandemic in Finland and the Netherlands: A qualitative study. Master’s thesis. University of Maastricht.

Lampi, A. (2021). Teknologisoituva kotihoito ja työntekijöiden tunnekokemukset. Master’s thesis. University of Jyväskylä.

González Carceller, F. (2021). Improving the usability of online symptom checkers to avoid the digital exclusion of vulnerable user groups. Master’s thesis. Aalto University.

Ruismäki, J. (2021). Sähköisten terveyspalveluiden käytettävyyden etäarviointi. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Alastalo, A. (2021). Evaluation of a large electronic health record implementation: Epic in the UK and Denmark. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Vastamäki, V. (2021). Sähköiset terveyspalvelut sairauksien ennaltaehkäisyssä. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Honkanen, P. (2021). Sähköisten terveyspalvelujen suunnittelu monisairaille. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Nikkilä, A-K. (2021). Työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten digitaalinen arki – Digiteknologioiden sulauttaminen osaksi jokapäiväistä elämää ja julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Master’s thesis. University of Helsinki.

Virmajoki, R., & Westerberg, E. (2020). Vankien digisyrjäytymistä ehkäisemässä: Digitaalisen osallisuuden haasteet ja mahdollisuudet vankeusaikana. Thesis. Laurea University of Applied Sciences.

Dellagiacoma, L. (2020). e-NEQUALITY: analyses of digital engagement in disadvantaged ageing individuals with immigrant background. Master’s thesis. University of Padua, Italy. Completed as ERASMUS traineeship using CHARM data at the University of Helsinki in 2019–2020.

Virtanen, L. (2020). Behaviour change techniques applied in interventions to facilitate healthcare professionals’ eHealth competencies: A systematic review. Bachelor’s thesis. University of Maastricht.

Telov, T. (2020). eHealth-ratkaisut potilaskeskeisessä diabeteksen hoidossa: Mahdollisuudet ja haasteet palveluntuottajan näkökulmasta. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Ikonen, K. (2020) ”Vihdoinkin jotain uutta” – Sähköisten palveluiden käyttöönotto kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Thesis. Laurea University of Applied Sciences.

Niittylä, A. (2020). Terveydenhuollon ammattilaisten kannatus oirearvioiden käytölle. Master’s thesis. Aalto University.

Helander, J. (2020). Sähköisten terveyspalveluiden suunnittelu terveydenhuollon asiakkaista motivoiviksi. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Mannonen, E. (2020). Sähköiset terveystarkastukset omahoidon tukena. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Kilpinen, J. (2020). Nuorten digisyrjäytyminen Suomessa. Bachelor’s thesis. University of Helsinki.

Virtanen, A. (2020). Ikäihmisten huomioiminen käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Laitinen, O. (2020). Pitkäaikainen käyttäjäkokemus sähköisissä terveyspalveluissa. Bachelor’s thesis. Aalto University.

Kuoppamäki, S., Hänninen, R., & Taipale, S. (2020). Enhancing digital inclusion through social support among older adults. In Tsatsou, P. (eds.), Digital inclusion: Enhancing vulnerable people’s social inclusion and welfare? Macmillan.

Taipale S., Oinas T., Karhinen J., Hämäläinen A., & Tammelin M. (2020). Luottamus teknologiaan on koetuksella. Vanhustyö.

Kemppainen, L., Olakivi, A., Kouvonen, A., Safarov, N., Wrede, S. (2020). Yli 50-vuotiaat venäjänkieliset Suomessa: Terveys, osallistuminen, palvelut ja digiteknologioiden käyttö. Havaintoja CHARM-kyselystä. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.

Taipale, S., Turja, T., & Van Aerschot, L. (2020). Robotization of mobile communication. In R. Ling, G. Goggin, L. Fortunati, S.S. Lim & Y. Li (eds.), Oxford Handbook of mobile communication, culture, and information. Oxford University Press.

Kemppainen, L. (2020). Terveys – Yksilön vai yhteiskunnan vastuu? Tiedepokkari 1: Terve elämä. Gaudeamus.

Heponiemi, T., Kujala, S., Kouvonen, A., Taipale, S., Rantanen, T., Topo, P., Iltanen-Tähkävuori S., Hörhammer, I., Kemppainen, L., Buchert, U., Safarov, N., Järveläinen, E., Juujärvi, S., & Pöyry-Lassila, P. (2020). Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan, Tilannekuvaraportti.