Etäjumppa on osoittautunut varteenotettavaksi tavaksi järjestää iäkkäiden terveysliikuntaa ja osallistua ohjattuun liikuntaan. Etäjumppaa voivat järjestää kunnat ja järjestöt, joiden yhteistyöstä on hyviä kokemuksia. Vapaaehtoisille löytyy monia mielekkäitä tehtäviä.
DigiIN-hankkeessa Ikäinstituutti tutkii, millaiset rakenteelliset ja kulttuuriset seikat vaikuttavat etäjumpan toteutukseen kunnissa. Hankkeessa on seurattu etäjumpan toteutuksen etenemistä seitsemässä kunnassa haastattelemalla niiden työntekijöitä.
Tuoreiden tutkimustulosten mukaan koronapandemia sekä edisti että haastoi etäjumpan toteuttamista. Ensimmäisenä koronakeväänä 2020 useimmissa tutkituissa kunnissa etäjumppa joko supistui tai lakkasi, mutta yhdessä kunnassa käynnistettiin aiemmin keskeytynyttä toimintaa. Etäjumppa elpyi kuitenkin epidemian helpottaessa monissa kunnissa. Parhaiten etäjumppa jatkui niissä kunnissa, joissa se oli ehtinyt vakiintua.
Tehtävien priorisointi ja rajoitukset haastoivat
Korona-aikana etäjumppaa toteuttaneiden työntekijöiden työtehtäviä organisoitiin uudelleen. Monet ryhtyivät esimerkiksi toimittamaan iäkkäille ruokaostoksia tai siirtyivät viestintätehtäviin. Resurssit eivät riittäneet tässä vaiheessa etäjumpan toteutukseen tai vapaaehtoisten tukemiseen.
Etäjumppa keskeytyi tai typistyi erityisesti niissä kunnissa, joissa lähettävässä tai vastaanottavassa päässä oli ollut fyysisesti kokoontuneita ryhmiä. Vaikka etäjumppa tapahtuukin etäyhteyksillä, kokoontumisrajoitukset ja tilojen sulkeminen haittasivat etäjumpan järjestämistä. Digitukea alettiin antaa enemmän puhelimitse ja etäyhteyksillä sekä joka tapauksessa järjestettävän kauppapalvelun yhteydessä.
Asenteet ja digitaidot kohenivat
Etäjumppa oli todettu jo ennen pandemiaa hyväksi ratkaisuksi muun muassa pitkien etäisyyksien tuomiin haasteisiin ja koronapandemian aikaan se koettiin lisäksi terveysturvalliseksi tavaksi liikkua. Monet kunnat pyrkivätkin palauttamaan iäkkäiden etäjumpan osaksi liikuntatarjontaa koronarajoitusten helpottaessa.
Koronapandemia myös vauhditti etäjumpan kehittämistä, koska etäyhteyksillä toteutettavat toiminnot olivat ratkaisu kokoontumisrajoituksiin. Nopea siirtymä etätyöhön myös vahvisti ammattilaisten etäjumpassakin tarvittavaa osaamista ja paransi laitekantaa.
Kuntien työntekijät kertoivat, että iäkkäiden ihmisten asenteet muuttuivat myönteisemmiksi etäohjattua liikuntaa kohtaan. Ryhmiin osallistuneet iäkkäät arvostivat, että liikkumista pystyi jatkamaan tällä uudella keinolla ja olivat motivoituneita ja kykeneviä opettelemaan uusia digitaitoja. Järjestäjät olivat kuitenkin tietoisia siitä, että osa iäkkäistä ei pysty käyttämään etäjumpassa tarvittavaa teknologiaa omatoimisesti.
Koronapandemian myötä valtakunnallinen etäjumppalähetysten ja jumppavideoiden tarjonta lisääntyi nopeasti verkossa ja televisiossa. Kunnissa järjestettävässä etäjumpassa iäkkäitä motivoivat kuitenkin liikkumaan tutut ohjaajat ja vuorovaikutteiset lähetykset.
Etäjumppa kiinnostaa – Mistä liikkeelle?
Ikäinstituutti on kehittänyt ja tukenut etäjumpan käynnistämistä vuodesta 2017. Seuraavat ehdotukset perustuvat paitsi seurantatutkimukseen, myös hanketyössä ja koulutuksissa saatuihin kokemuksiin.
- Kiinnostava sisältö motivoi digipalvelujen pariin. Etäjumppa oli monille iäkkäille keino jatkaa liikkumista rajoitusten aikaan ja kunnille tapa tuottaa liikuntapalveluja terveysturvallisesti. Muita motivaation lähteitä ovat esimerkiksi kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja mahdollisuus kohdata ihmisiä. Kun etäpalvelun sisältö koetaan hyödylliseksi, digitaalisuus muuttuu uhasta ratkaisuksi.
- Kiinnitä etäjumppa rakenteisiin. Mitä vakiintuneempaa toiminta on, sen paremmin se kestää kriisitilanteissa. Etäjumpan juurtumista kunnan ja järjestöjen toimintaan edistävät esimerkiksi päättäjien ja esihenkilöiden tuki, monialainen yhteistyö ja varautuminen henkilövaihdoksiin. Näihin kannattaa satsata heti alkuvaiheessa.
- Hyödynnä Voimaa etäjumpasta -toimintamallia. Ikäinstituutti tukee iäkkäiden etäjumpan toteutusta kouluttamalla kuntien ja järjestöjen työntekijöitä ja vapaaehtoisia.
Entä pandemian jälkeen?
Etäjumpasta on hyötyä myös muulloinkin kuin pandemian aikaan. Etäjumppa on yksi ratkaisu järjestää iäkkäiden terveysliikuntaa, kun etäisyydet ovat pitkiä, kulkeminen liikuntaryhmiin on vaikeaa ja kuntien resurssit on käytettävä tehokkaammin.
Ikäinstituutti tutkii laajemmin iäkkäiden etäjumpan toteutukseen vaikuttavia rakenteellisia ja kulttuurisia tekijöitä seurantatutkimuksen seuraavassa vaiheessa.
Lisätietoa
Iltanen, S., & Topo, P. (2022). Iäkkäiden etäjumppa kunnissa koronapandemian aikaan. Gerontologia.
Voimaa etäjumpasta: www.ikainstituutti.fi/etajumppa
Sonja Iltanen
suunnittelija, tutkija
Ikäinstituutti
puh. 040 642 8602
sonja.iltanen@ikainstituutti.fi