”Olen kyllästynyt kiipeämään portaita ylös joka kerran kun syödään, ja nyt minä rakennan hissin. Saatte kiskoa minut ylös korissa tai sitten hinata ruoan alas. Se olisi vielä parempi”, sanoo Pikku Myy*.
Maailma muuttuu ja uusia ideoita sekä kehittämistä tarvitaan. Pikku Myy oli siitä tietoinen, ja kehitteli (tai ainakin pyrki kehittämään) uuden toimintatavan jolla asiat sujuisivat helpommin ja mukavammin.
Pikku Myy oli oikeassa – me tarvitsemme uusia tapoja olla ja elää, jotta pysymme mukana maailman kehityksessä. Vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia asetti monen alan uuden haasteen äärelle, kun pitkään tuloa tehnyt digiloikka ottikin suuremman harppauksen kuin osattiin ajatella tai ennakoida. Näin kävi myös terveydenhuollossa.
Julkisessa terveydenhuollossa on käytetty monia sähköisiä palveluita aikaisemminkin, mutta epidemian takia ne lisääntyivät ja laajenivat nopealla aikataululla. Etähoito ja etätapaamiset tulivat osaksi melkein jokaisen terveyskeskuksen ammattilaisen työtä, ja nykypäivänä harvalle ihmiselle ohjelmat kuten Teams tai Skype ovat vieraita.
Tutkin pro gradussani sähköisten palvelujen lisääntymisen vaikutusta terveyskeskuksien ammattilaisten työhön sekä työ- ja palvelukulttuuriin. Tutkimuksen aineisto koostuu 30 henkilön haastatteluista.
Tuloksista käy ilmi, että ammattilaiset kokivat:
• Sähköisten palvelujen lisääntymisen lisänneen sekä vähentäneen työmäärää, muuttaneen työtahtia, työn toimintakenttää ja luonnetta.
• Sähköisten palvelujen lisääntymisen muuttaneen työyhteisöviestintää ja -vuorovaikutusta sekä parantaneen tietosuojaa ja ulkoista viestintää.
• Palvelukulttuurin muuttuneen palvelutarjonnan monipuolistuessa ja uusien toimintamallien myötä. Työyhteisön resilienssi korostui, terveysasemilla luotiin uusia toimintamalleja ja sähköisiä palveluita alettiin kehittämään.
Tuloksista nousee esiin se, kuinka ammattilaiset kokivat jatkuvan muutoksen ja uusien palveluiden opettelun olevan kuormittavaa.
Olisikin hyödyllistä ja mielenkiintoista tutkia työhyvinvoinnin ja työn imun tukemista jatkuvassa muutoksessa sekä palveluiden sähköistymisessä. Terveydenhuollossa etätyöskentelyn ja sähköisten palvelujen käyttö nähtiin positiivisena ja hyvänä asiana, mutta ammattilaiset toivoivat enemmän työkavereiden näkemistä.
Jatkossa olisikin mielenkiintoista tutkia sitä, millaisen hybridityöskentelyn mallin julkisen terveydenhuollon ammattilaiset kokisivat olevan hyvä ja toimiva työyhteisöllisyyden tukemiseksi.
Maailman muuttuessa ja palvelujen kehittyessä on muistettava se, että toiminnan keskiössä on oltava aina ihminen.
Sähköiset palvelut ja modernit käytänteet eivät saa olla itse tavoitteena, vaan niiden tehtävänä on parantaa ja kehittää toimintamalleja ihmistä varten. Parhaimmillaan sähköiset palvelut tukevat ja tuovat toiminnalle lisäarvoa, joka parantaa vaikuttavuutta sekä tehokkuutta myös sote-kentällä.
Johanna Närvänen
Opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos
johnar(at)student.uef.fi
Närvänen Johanna. 2021. Sähköisten palvelujen lisääntyminen terveydenhuollossa – Terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia sähköistymisestä ja sen vaikutuksesta työhön sekä työ- ja palvelukulttuuriin. Terveystieteiden tiedekunta, hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto.
*Tove Jansson. 1965. Muumipappa ja meri.