Digitalisaatio muuttaa sosiaalityön käytäntöjä ja palveluprosesseja merkittävästi. DigiIN-hankkeen tutkimuksen mukaan suomalaisten sosiaalihuollon ammattilaisten näkemykset digitalisaation vaikutuksista ovat pääosin positiivisia, mutta haasteitakin on.
Tutkimukseen osallistuneista sosiaalityöntekijöistä yli puolet (56 %) raportoi, että digitaaliset palvelut ovat korvanneet perinteisiä palveluprosesseja ja että pääsy asiakastietoihin on helpottunut digitalisaation myötä (54 %). Lähes puolet (49 %) piti asiakkaiden roolia omassa palvelussaan entistä aktiivisempana digitalisaation ansiosta. 39 prosenttia katsoi, että asiakaspalveluprosessit ovat nopeutuneet ja 36 prosenttia arvioi, että uudet päätöksenteon tukijärjestelmät tukevat heidän työtään. Kuitenkin vain alle neljännes (23 %) arvioi ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksien parantuneen digitalisaation myötä.
Digitalisaation koettujen vaikutusten, työhön liittyvien tekijöiden ja asiakastietojärjestelmien käytön välisiä yhteyksiä tutkittiin verkostoanalyysin avulla. ”Tutkimus on sosiaalihuollon näkökulmasta innovatiivinen, sillä verkostoanalyysia on hyödynnetty vasta vähän alan tutkimuksessa. Menetelmä vaikuttaa erittäin lupaavalta”, kommentoi tutkija Samuel Salovaara Lapin yliopistosta.
Hyvin toimiva asiakastietojärjestelmä on avainasemassa
Tutkimuksen mukaan asiakastietojärjestelmillä on korostunut merkitys digitalisaation onnistumisessa. Korkeammat asiakastietojärjestelmille annetut arvosanat olivat yhteydessä positiivisiin kokemuksiin asiakkaiden aktiivisemmasta roolista, siitä kuinka päätöksenteon tukijärjestelmät tukevat työtä sekä nopeammista palveluprosesseista.
”Tulosten perusteella laadukas asiakastietojärjestelmä on ratkaiseva digitaalisen sosiaalityön onnistumisen ja palvelujen sujuvuuden kannalta”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Petra Saukkonen.
Yksityisellä sektorilla digiratkaisuja hyödynnetään eniten
Tutkimuksen perusteella perinteisten palveluprosessien korvaaminen digipalveluilla joko osittain tai kokonaan on yleisempää yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Ero saattaa johtua erilaisista toimintatavoista ja palveluvalikoimista.
”Julkisella sektorilla laajempi vastuu sosiaalipalvelujen toteuttamisesta voi myös rajoittaa digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä. Esimerkiksi sosiaalipäivystyksen kiireellistä ja välttämätöntä apua voidaan harvoin korvata digitaalisilla palveluilla”, Saukkonen arvioi.
Esihenkilöiden ja työntekijöiden näkemykset eroavat
Esihenkilöt näkivät digitalisaation edistäneen asiakkaiden aktiivista roolia omassa palvelussaan sosiaalityöntekijöitä enemmän. Tämä saattaa selittyä sillä, että esihenkilöt osallistuvat usein tiiviimmin asiakastietojärjestelmien kehittämiseen, mikä voi lisätä heidän sitoutumistaan digitaaliseen kehitykseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että digitalisaation vaikutukset sosiaalityöhön ovat monimutkaisia ja monitasoisia. Sosiaalityön digitalisaation vaikutusten ymmärtäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan teknologian, tehtävien, rakenteiden sekä ihmisten välinen vuorovaikutus.
Lisätiedot
Saukkonen, P., Elovainio, M., Salovaara, S., Virtanen, L., Kaihlanen, A.-M., Kainiemi, E., Vehko, T., & Heponiemi, T. (2024). Perceived effects of digitalization on social work in Finland: A network analysis approach. International Social Work, 0(0).
Petra Saukkonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8292
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7434
etunimi.sukunimi@thl.fi
Lue myös aiheesta kirjoitettu Digitalisaatio sosiaalihuollossa -blogi: Digitalisaatio muuttaa sosiaalityötä – mutta millä tavalla?