Tuore tutkimus osoittaa yhteyden sairaanhoitajien tiedonhallinnan osaamisen ja tietojärjestelmien koetun hyödyllisyyden välillä. Hyödyllisimpänä tietojärjestelmiä pitivät sairaanhoitajat, joiden osaamisprofiili arvioitiin korkeaksi.
Hyötyä tietojärjestelmistä koettiin olevan esimerkiksi lääkitysvirheiden ehkäisyssä, hoidon jatkuvuuden turvaamisessa, hoitotyön päätöksenteossa sekä hoitotyön kirjaamisen ja yleisen työn suorituskyvyn parantamisessa. Matalan osaamisprofiilin sairaanhoitajat kokivat näitä hyötyjä systemaattisesti vähiten.
Tutkimuksessa hyödynnettiin henkilökeskeiseksi lähestymistavaksi luonnehdittua latenttia profiilianalyysi -menetelmää, jonka avulla tunnistettiin sairaanhoitajien hoitotyön tiedonhallinnan kolme osaamisprofiilia: korkean, kohtalaisen ja matalan osaamisen profiilit.
Menetelmässä tarkasteltiin kolmea osaamisaluetta: hoitotyön kirjaaminen, työskentely digitaalisessa ympäristössä sekä etiikka ja tietosuoja. Profiilien keskeisin erottava tekijä oli etiikkaan ja tietosuojaan liittyvä osaaminen, jota korkean ja kohtalaisen osaamisprofiilin sairaanhoitajat pitivät selkeästi vahvimpana ja matalan osaamisen ryhmä puolestaan kaikkein heikoimpana osaamisalueenaan.
Tietojärjestelmien pitkä käyttökokemus ei takaa sairaanhoitajan hyvää tiedonhallinnan osaamista
Tutkimuksessa selvitettiin myös hoitajien eri osaamisprofiileihin kuulumista selittäviä tekijöitä. Tulosten mukaan matalaan osaamisprofiiliin kuuluvat sairaanhoitajat olivat usein muita iäkkäämpiä ja heidän ammattiin valmistumisestaan oli pidempi aika. Lisäksi sairaanhoitajilla, jotka eivät kokeneet saaneensa riittävää perehdytystä sopeutuakseen tietojärjestelmien käyttöön liittyviin työn muutoksiin, oli suurin riski kuulua matalan osaamistason ryhmään.
He, jotka pitivät itseään erittäin kokeneina järjestelmien käyttäjinä, kuuluivat 18 kertaa todennäköisemmin korkean osaamisen ryhmään verrattuna kokemattomammaksi itsensä kokeviin.
”Mielenkiintoista on, että sairaanhoitajien vuosissa mitattu tietojärjestelmien käyttökokemus ei ollut yhteydessä eri osaamisprofiileihin kuulumiseen, mutta sairaanhoitajien oma arvio kokeneisuudestaan tietojärjestelmien käyttäjänä oli puolestaan merkittävin eri osaamisprofiileihin kuulumista selittävä tekijä”, sanoo erikoistutkija Anu Kaihlanen THL:stä.
Tulos antaa viitteitä siitä, että pidempikään tietojärjestelmien käyttöaika ei takaa sairaanhoitajan hyvää tiedonhallinnan osaamista. Keskeisempää on muilla tavoin hankittu kokemus.
Tutkimuksen havainnot ilmaisevat tarvetta käsitellä mahdollisia epäjohdonmukaisuuksia hoitotyön tiedonhallinnan koulutuksessa sekä korostavat yksilöllisen ja osaamistasoa vastaavan koulutuksen ja perehdyttämisen tärkeyttä.
Esihenkilöillä ja johtajilla on keskeinen rooli henkilöstön osaamisen arvioinnissa sekä asianmukaisen koulutuksen ja tuen varmistamisessa, jotta voidaan edistää terveydenhuollon tietojärjestelmien tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä.
Tutkimus toteutettiin osana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiIN-hanketta. Tulokset perustuvat Tietojärjestelmäkysely sairaanhoitajille 2020-aineistoon, joka on kerätty yhdessä THL:n ja Itä-Suomen yliopiston (Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) toimesta osana STM:n rahoittamaa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä -palveluiden seuranta ja arviointi -hanketta. Kyselyyn vastasi 3610 sairaanhoitajaa.
Lisätietoa
Anu Kaihlanen
erikoistutkija
THL
puh.029 524 6033
anu.kaihlanen(at)thl.fi