Professori Ben Shneiderman Marylandin yliopistosta on palkittu yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan International Conference on Human-Computer Interaction (HCII22) -konferenssissa.
Konferenssin keynote-puheessaan hän avasi ajatteluaan ihmiskeskeisestä tekoälystä (Human-Centered Artificial Intelligence, HCAI). HCAI:n lähtökohtana on suunnitella tekoälyjärjestelmiä, jotka tukevat ihmisen minäpystyvyyttä, edistävät luovuutta, selventävät heidän omaa vastuutaan ja helpottavat sosiaalista osallistumista. Nämä pyrkimykset myös rohkaisevat pohtimaan yksityisyyttä, turvallisuutta, ympäristönsuojelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia.
Shneiderman asettaa ihmiset järjestelmäsuunnitteluajattelun keskelle algoritmien sijaan. Hän korosti puheessaan sekä vahvaa ihmisen hallintaa että korkeaa automaation tasoa.
Shneiderman tarjosikin puheessaan uudenlaisen kehyksen tarkastella tuotteita ja palveluita, joiden avulla yksilöt, perheet, yhteisöt, yritykset ja koko yhteiskunta voisivat hyötyä palveluista nykyistä paremmin.
Konferenssi järjestettiin nyt 24. kertaa. Tapahtuma pidettiin virtuaalisesti, ja se keräsi noin 2 300 osallistujaa 71 eri maasta. Myös DigiIN-hanke oli mukana esittelemässä tuloksiaan.
Inhimillisiä näkökohtia ikääntyneiden teknologian käyttöön
Ihmiskeskeisyys oli vahvasti läsnä myös HCII2:n yhteydessä järjestetyssä International Conference on Human Aspects of It for the Aged Population (ITAP) -konferenssissa.
Tapahtumassa käsiteltiin sitä, miten ikääntyneiden fyysistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä itsenäistä elämää ja elämänlaatua voidaan tukea teknologian keinoin.
DigiIN-hankkeen ikääntyneiden työpaketin vetäjä, apulaisprofessori Sakari Taipale johti tapahtumassa yhdessä apulaisprofessori Loredena Ivanin kanssa kaksituntisen rinnakkaissession, jonka aiheena oli Older People and Digital Practices during the COVID-19 Pandemic. Sessio käsitteli teemaa kattavasti useasta erilaisesta, mutta toisiaan tukevasta näkökulmasta.
Tutkija Susann Keohane esitteli tilaisuudessa tuloksia ikääntyneiden teknologian käyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä COVID-19-pandemian aikana, ja apulaisprofessori DeeDee Bennett Gaylen esittelemä katsaus summasi puolestaan, miten ikääntyneet hyödyntävät teknologiaa omassa tietoisessa päätöksenteossaan liittyen muun muassa sosiaalisiin tai terveyteen liittyviin tilanteisiin.
DigiINin tutkija Petra Saukkonen kertoi omassa esityksessään, millaiset tekijät ovat Suomessa olleet koronan aikana yhteydessä siihen, etteivät ikääntyneet ole käyttäneet digipalveluita. Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiodemografisten tekijöiden sekä fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvien tekijöiden yhteyttä siihen, ettei ikääntyneet käyttäneet digitaalisia palveluita itsenäisesti.
Loredana Ivan esitteli ikääntyneiden viestintäteknologian käyttöä koronasulun aikana Romaniassa, ja tutkija Mihaela Haraguksen tulokset valottivat sukupolvien välisten suhteiden ilmentymistä ja niiden maaryhmittäisiä eroja Euroopassa.
Lopuksi Sakari Taipale esitteli tutkimustuloksia siitä, miten ikääntyneet ottivat Suomessa käyttöön mahdollisesta korona-altistumisesta kertovan Koronavilkku-sovelluksen.
Kokonaisuudessaan rinnakkaissessio ilmensi hyvin sitä, kuinka ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen joukko ihmisiä, joiden toimintakyky ja sosiaalinen ympäristö vaihtelevat. Ikääntyneiden mahdollisuuksiin osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan vaikuttavat laajasti erilaiset tekijät.