Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa turvauduttiin yhä voimakkaammin digitaalisiin ratkaisuihin koronaviruspandemian myötä. Pandemia vaikutti digitaalisen työkulttuurin kehittymiseen, muutti työn luonnetta ja työyhteisön muutosvalmiutta.
Koronapandemian aiheuttama digitaalinen muutos näkyi perusterveydenhuollossa lisääntyneenä etätyön, -kokouksien, -koulutusten ja -palvelujen määränä, samalla käyttöön on otettu useita uusia digitaalisia työkaluja. Muutos vaati uusien työtapojen ja tietoteknisten laitteiden käytön opettelua.
Johdon tuki on tärkeä digitaalisen työkulttuurin muutoksessa, joka kuormittaa työntekijöitä huomattavasti
Työntekijöiden asenne digitalisaatioon muuttui koronapandemian aiheuttaman pakon edessä myönteisemmäksi, vaikka myös muutosvastarintaa oli havaittavissa. Henkilökunta oli stressaantunutta muutoksesta ja se vaikeutti uusien asioiden omaksumista.
”Tutkimuksessamme digitaalisen muutoksen johtamisessa todettiin tärkeäksi työntekijöiden rohkaiseminen muutoksessa pysymiseen ja tuen antaminen uusiin digitaalisiin työskentelytapoihin”, toteaa vieraileva tutkija Annika Ravelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Digitaalisten työvälineiden käyttö muutti työssä tapahtuvaa kanssakäymistä
Tutkimuksen mukaan epävirallinen kanssakäyminen väheni ja viestinnästä tuli puutteellista, kun siirryttiin digitaalisiin työvälineisiin. Fyysiset tapaamiset olivat aiemmin olleet työyhteisöissä tärkeä voimavara, niitä kaivattiin.
”Etätyö voi muuttaa työkulttuuria etäisemmäksi ja työ voi tuntua yksinäiseltä. Etäjohtamisessa tulisikin kiinnittää huomiota työyhteisöelämän ja hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen”, Ravelin pohtii.
Etäjohtajien tulee panostaa toimivien suhteiden ylläpitämiseen työntekijöiden kanssa
”Tutkimukseemme osallistuneiden johtajien mukaan työntekijät kaipasivat heiltä läsnäoloa. Johtajien tulisikin olla sosiaalisesti läsnä etänä toimivia tiimejä johtaessaan. Huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei työntekijä tunne jäävänsä yksin ja kokee tulleensa kuulluksi”, Ravelin sanoo.
Johtajien riittämätön IT-osaaminen aiheutti epävarmuutta heissä itsessään. Myös erot työntekijöiden IT-taidoissa nousivat esiin. Johtajat toivat esiin huolen erityisesti vanhempien työntekijöiden riittämättömästä IT-osaamisesta, mutta kertoivat kuitenkin nuorempien työntekijöiden omaavan hyvät IT-taidot ja nuorten auttavan mielellään vanhempia työntekijöitä digitaalisten työkalujen käytön kanssa.
Kouluttamiseen ei koettu olevan riittävästi aikaa keskellä koronapandemiaa. Tutkimus osoittaa, että terveydenhuollon työntekijöiden ja johtajien IT-osaamiseen sekä siihen liittyvään koulutukseen tulee kiinnittää huomiota.
Tulokset käyvät ilmi THL:n ja Oulun yliopiston yhteistyössä toteuttamasta tutkimuksesta, joka on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigIN-hanketta. Kuvailevassa laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen.
Lähde:
Ravelin A, Laukka E, Heponiemi T, Kaihlanen A, Kanste O.
Perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 202;58:220-234
Annika Ravelin
Vieraileva tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
etunimi.sukunimi@hotmail.fi