Ikäihmisillä digitaitojen oppiminen tapahtuu tyypillisesti arjessa, harrastuksissa ja erilaisissa yhteisöissä. Tarkastelimme tutkimuksessamme erityisesti sitä, miten läheisasiasiantuntijat (engl. warm experts) osallistuvat ikäihmisten kanssa digipalveluiden käyttöön ja tukevat heitä uusien käyttötapojen omaksumisessa.
Läheisasiantuntijoita tarvitaan, vaikka saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden periaatteet ovat ohjanneet digitaalisen teknologian suunnittelua jo pitkään
Ikäihmiset yhdistelevät erilaisia itsenäisen käytön sekä vertaisasiantuntijoiden avulla tapahtuvan yhdessä käytön ja puolesta käytön muotoja, jotka tukevat parhaiten heidän taitojaan, tarpeitaan ja elämäntilannettaan digitaalistuvassa mediayhteiskunnassa.
Lisäksi ikääntyminen ja digitaalisten teknologioiden nopea kehitys yhdessä korostavat jatkuvaa oppimisen tarvetta myöhemmällä iällä.
Ongelmia voi aiheutua, jos ikäihmisellä ei ole lähipiirissään sopivia läheisasiantuntijoita, joiden puoleen hän voisi tarvittaessa kääntyä.
Kaupallisten toimijoiden tuki ei riitä kaikissa tapauksissa kattamaan tuen tarvetta, eikä kaikilla ikäihmisillä ole riittäviä taloudellisia resursseja käyttää maksullisia palveluita, mikä voi lisätä digitaaliseen teknologiaan liittyvää yhteiskunnallista epätasa-arvoa.
Puolesta käytön turvallisuudesta ja ikäihmisten itsemääräämisoikeudesta tulisi käydä laajempaa keskustelua. Monet digitaaliset palvelut, kuten pankkiasiointi ja terveyspalvelut, sijoittuvat hyvin henkilökohtaisille elämänalueille.
Läheisasiantuntijat pystyvät tarjoamaan ikäihmisille heidän tarpeensa huomioivaa tukea
Läheisasiantuntijoiden keskeinen merkitys digitaalisten teknologioiden ja medioiden omaksumisessa perustuu siihen, että he pystyvät tarjoamaan ikäihmisille juuri heidän tarpeensa huomioivaa erityistä tukea, mikä edellyttää usein henkilökohtaista suhdetta tuettavaan.
Läheisasiantuntijat ovatkin usein ainoa taho, joka voi tarjota digiopastusta ja tukea digiongelmien ratkaisuun juuri oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Lisäksi läheisasiantuntijoiden vahvuutena on heidän tarjoamaansa opastukseen ja tukeen liittyvä sosiaalinen elementti: asioita tehdään ja opitaan yhdessä ikäihmisten kanssa arkielämän muiden askareiden lomassa.
Tutkimuksemme perusteella suosittelemme:
- Digitaalisen media- ja viestintäteknologian tuettua käyttöä ja sen eri muotoja on tutkittava lisää ikääntymisen näkökulmasta, jotta tukea voidaan kohdentaa ikäihmisille aikaisempaa paremmin.
- Sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle jääville ikäihmisille on tärkeä löytää vaihtoehtoisia tukimuotoja digitaalisen media- ja viestintäteknologian käytössä ja oppimisessa.
- Yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi vaihtoehtoisten tukimuotojen tulee olla kohtuuhintaisia tai kokonaan ilmaisia ja helposti saatavilla.
- Digitaalisen media- ja viestintäteknologian tuetun käytön ja puolesta käytön turvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Erityisesti digitaalisten palveluiden tapauksessa on huomioitava paitsi tietoturvakysymykset myös ikäihmisten itsemääräämisoikeus palveluiden käyttäjinä.
Lisätietoa
Analyysi perustuu joulukuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana kerättyyn laadulliseen tutkimusaineistoon, jossa 22 suomalaista yliopisto-opiskelijaa havainnoi ja haastatteli omissa perheissään yhteensä 111 perheenjäsentä, jotka edustivat vähintään kolmea eri sukupolvea. Keskityimme tutkimuksessamme erityisesti ennen vuotta 1940 syntyneisiin ikäihmisiin, jotka olivat tutkimuksen aikaan yli 75-vuotiaita. Tutkimusaineiston keränneet yliopisto-opiskelijat toimivat tyypillisesti heidän läheisasiantuntijoinaan omissa perheissään.
Hänninen, R., Korpela, V., Pajula, L., & Taipale, S. (2022). Tuetun käytön merkitys informaalissa oppimisessa. Teoksessa: K. Korjonen-Kuusipuro, P. Rasi-Heikkinen, H. Vuojärvi, K. Pihlainen, & E. Kärnä (toim.) Ikääntyvät digiyhteiskunnassa: Elinikäisen oppimisen mahdollisuudet (s. 124–140). Helsinki: Gaudeamus.
Riitta Hänninen
Yliopistotutkija
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 707 7481
riitta.j.hanninen(at)jyu.fi
Viivi Korpela
Väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 703 3101
viivi.e.korpela(at)jyu.fi
Laura Pajula
Väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 828 0124
laura.a.pajula(at)jyu.fi
Sakari Taipale
Yhteiskuntapolitiikan professori
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 0728852
sakari.taipale(at)jyu.fi