Säännöllisesti paljon avohoidon terveyspalveluita tarvitsevien asiakkaiden digipalveluiden hyväksyntä ja käyttö vaihtelevat, esittää DigiIN-hankkeen haastattelututkimus.
Tutkimuksen perusteella asiakkaat olivat pääosin tietoisia ainoastaan mahdollisuuksistaan tarkastella terveystietoja ja uusia reseptejä OmaKanta-palvelussa sekä tehdä sähköisiä ajanvarauksia terveydenhuoltoon.
Etävastaanottojen suhteen vallitsi yleisesti varauksellinen asenne, ja kokemukset rajoittuivat pääosin puhelinaikoihin ilman videoyhteyttä.
”Vain aktiivisimmat digipalveluiden käyttäjät kertoivat hyödyntäneensä tietyn sairauden hoitoon tarkoitettua digipalvelua, kuten Terveyskylän digipolkua tai ajantasaista terveystietoa tarjoavaa sivustoa. Vaikka lähes kaikilla oli älypuhelin, kukaan ei ollut kokeillut terveyssovelluksia. Esimerkiksi mittaustulokset kirjattiin yhä paperille ja saneltiin puhelimitse hoitajalle”, kertoo tutkija Lotta Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Monilla oli vain vähän tietoa digipalveluiden laajemmasta tarjonnasta tai niiden tuomasta lisäarvosta omassa hoidossaan, mikä heikensi kiinnostusta digipalveluiden kokeiluun.
Digipalvelut voisivat täydentää enemmän nykyisiä hoitomuotoja osalle asiakkaista
Terveydenhuollossa on tunnistettava tarkemmin asiakkaat, jotka tarvitsevat paljon terveyspalveluita, ja erityisesti on löydettävä ne, jotka hyötyisivät digipalveluiden käytöstä.
Digipalvelut voisivat täydentää enemmän nykyisiä hoitomuotoja osalle asiakkaista ja tarjota nopeasti keinoja heidän terveytensä ylläpitoon. Näin voitaisiin vähentää usein toistuvien terveyskeskuskäyntien tarvetta.
”On arvioitu, että noin 10 prosenttia väestöstämme tarvitsee paljon terveyspalveluita ja käyttää noin 80 prosenttia palvelujärjestelmän kustannuksista. Uudet ratkaisut heidän palvelutarpeidensa täyttämiseksi ovat järjestelmän kestävyyden kannalta kriittisiä”, toteaa Virtanen.
”Ikään perustuvia ennakko-oletuksia ei pidä tehdä, sillä tutkimuksessamme juuri motivoituneimmissa digipalveluiden käyttäjäryhmissä oli suhteessa enemmän vähintään 70 vuotta täyttäneitä.”
Itsehoitoon tarkoitetut digipalvelut eivät ole kaikille saavutettavia ja helppokäyttöisiä
Tutkimuksessa kuvailtiin erilaisia digipalveluiden käyttäjäryhmiä asiakasryhmän sisällä perustuen digipalveluiden käyttöä helpottaviin olosuhteisiin, sosiaaliseen vaikutukseen, koettuun lisäarvoon ja motivaatioon.
Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin itsehoitoa tukevien digipalveluiden käyttäjät, jotka hallitsivat hyvin itsehoidon digitaalisesti tai saivat siihen tukea läheisiltään tai terveydenhuollon ammattilaisilta, sekä ne, jotka jäivät digitaalisen itsehoidon ulkopuolelle.
Etävastaanottojen osalta tunnistettiin asiakkaat, jotka hyödynsivät etävastaanottoja, kokivat epävarmuutta etävastaanotoilla käymisessä tai kieltäytyivät niistä.
Asiakasryhmät erottuivat toisistaan mahdollisuuksissaan, tietoisuudessaan ja kiinnostuksessaan käyttää digipalveluita. Nämä tekijät vaihtelivat myös sen mukaan, mihin tarkoitukseen digipalveluita käytettiin.
”Itsehoitoon tarkoitetut digipalvelut eivät olleet kaikille saavutettavia ja helppokäyttöisiä sairauden tai toimintarajoitteen vuoksi. Etävastaanotoilla koetut haasteet puolestaan liittyivät itseilmaisun vaikeuteen persoonallisuustekijöiden tai vuorovaikutusta heikentävän toimintarajoitteen vuoksi”, Virtanen kertoo.
Tutkimukseen osallistui 30 säännöllisesti ja paljon avohoitopalveluita tarvitsevaa asiakasta, joiden ikä vaihteli 23–84-vuoden välillä. Osallistujat valittiin satunnaisotannalla yhden keskisuuren kaupungin rekisteristä, ja heitä haastateltiin keväällä 2021. Tutkimusryhmä haluaa välittää lämpimät kiitokset haastatteluihin osallistuneille.
Lisätietoa
Patterns of acceptance and use of digital health services among the persistent frequent attenders of outpatient care: A qualitatively driven multi-method analysis. Digital Health 2023.
Lotta Virtanen
tutkija
THL
puh. 029 524 8047
lotta.virtanen(at)thl.fi