DigiIN-hankkeen tutkimuksen perusteella ikääntyneiden matala koulutus, erittäin korkea ikä, heikentynyt terveys, huonontunut muisti, heikko taloudellinen tilanne ja yksinjääminen aiheuttavat digitaalista syrjäytymistä.
Korkeasti koulutetut ja hyvin taloudellisesti toimeentulevat ikääntyneet käyttävät tutkimuksen mukaan enemmän digitaalisia palveluita.
Kolmen vuoden seuranta-aikana vähemmän digipalveluita käyttivät kaikkein vanhimmat ja henkilöt, joiden terveys tai muisti oli heikentynyt. Lisäksi matalasti koulutetut ja he, joista tuli seuranta-aikana yksinasuvia, vähensivät digipalveluiden käyttöä.
Koronan vuoksi digipalveluiden käyttöä olivat lisänneet ikääntyneistä etupäässä korkeasti koulutetut.
Digitaalisten palveluiden tuottajien tulisi paremmin huomioida ikääntyneiden tarpeet
”Tulokset tukevat aiempia havaintojamme siitä, että ikääntyneiden digitaalisesta syrjäytymisestä tulisi olla huolissaan. Kaikilla ikääntyneillä ei ole yhtä suuri riski syrjäytyä digitaalisista palveluista vaan on mahdollista määrittää näitä ryhmiä, joilla riski on erityisen suuri”, toteaa tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.
Digitaalisten palveluiden tuottajien tulisi huomioida ikääntyneiden tarpeet paremmin, jotta heidänkin palvelujensa saanti varmistuisi.
DigiIN-hankkeen tulosten perusteella on mahdollista löytää suurimmassa digitaalisen syrjäytymisen riskissä olevia ikääntyneitä ja suunnata heille muita kuin digitaalisia käytännön ratkaisuja.
”Olemme Suomessa luoneet uudenlaisen digitaalisesti raihnaistavan kulttuurin ja toimintatavan, joka syrjäyttää satoja tuhansia iäkkäitä. Monet, jotka ovat kykeneviä päättämään omista asioistaan, kokevat suuria vaikeuksia toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tähän eriarvoisuuteen on puututtava”, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Osa pystyy tuettuna käyttämään digitaalisia palveluita, mutta osa asiakkaista tarvitsee kasvokkain annettavaa lähipalvelua.
”Digitaalisten palveluiden tuottajien tulisi varmistaa laadukkaiden palveluiden saatavuus myös asiakkaille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ikäihmiset ja monet muutkin ovat pulassa, kun esimerkiksi moni tärkeä tieto jaetaan vain sähköisiä kanavia käyttämällä. Silloin nämä ihmiset jäävät pimentoon”, toteaa Heponiemi.
Tutkimus oli osa DigiIN-hanketta. Tutkimuksessa hyödynnettiin THL:n vuonna 2017 kerättyä FinTerveys -tutkimuksen aineistoa ja sen seurantatutkimusaineistoa vuodelta 2020. Tutkimusjoukkona oli 1426 Suomessa asuvaa 70–100-vuotiasta.
Lisätietoa
Tutkimusartikkeli (englanniksi):
Use and changes in the use of the Internet for obtaining services among older adults during the COVID-19 pandemic: A longitudinal population-based survey study.
Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7434
etunimi.sukunimi@thl.fi