Osana DigiIN-hanketta Anna-Kaisa Nikkilä tarkasteli maisterintutkielmassaan työelämän ja opintojen ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten digitaalista arkea. Tarkoituksena oli lisätä tietoa digitaalisten laitteiden, ohjelmien ja palvelujen käytöstä sekä mahdolliseen digisyrjäytymiseen liittyvistä tekijöistä.
Tutkimuksen tuloksena työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten digiteknologian arkeen sulauttamisesta syntyi varovaisen myönteinen kuva. Tutkimustuloksien mukaan kaikki haastatellut naiset olivat jo sulauttaneet arkeensa eri sosiaalisten medioiden ja vahvan tunnistautumisen sovellusten käyttöä.
Digitaalisten julkispalvelujen käytössä haastavinta oli niiden käytön edellyttämä suomen kielen hallinta. Maahanmuuttajanaiset tarvitsivat joko eri järjestöjen tai oman sosiaalisen verkostonsa tukea käyttääkseen palveluita sujuvasti ja löytääkseen itselleen merkittäviä palveluita.
Kaikki haastatellut kokivat saaneensa järjestöiltä matalalla kynnyksellä tukea digipalvelujen käyttöön. Julkisissa palveluissa haastateltuja kohdeltiin hyvin ja heille tarjottiin tulkkipalveluja tarpeen vaatiessa, mutta asiointiapua digitaalisiin palveluihin oli vain vähän saatavilla.
Sosiaalipalvelujen puolella muuta kuin digitaalista mahdollisuutta asiointiin ei useinkaan ollut, samalla haastatellut kokivat näiden palvelujen käytön vaikeaselkoisina ja hankalina.
Oletus digitaalisten palvelujen käytön hallitsemisesta kasvaa julkisissa palveluissa, vaikka kansalaisten edellytykset niiden hyödyntämiseen vaihtelevat. Tulevaisuudessa digipalveluiden kehittämistyötä olisi hyvä tehdä yhdessä asiakkaiden kanssa unohtamatta sote-henkilöstön koulutusta asiakastyössä ja palvelunkehittämisessä.
Tutkimus on tehty osana valtakunnallista Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiIN – Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan -hanketta.
