Sote-ammattilainen tietokoneella.

Lukuisat tietojärjestelmien käyttöönotot voivat heikentää sairaanhoitajien työhyvinvointia

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että sairaanhoitajilla, joiden työssä oli otettu käyttöön uusi potilastietojärjestelmä viimeisen puolen vuoden sisällä, oli tietojärjestelmiin liittyvät stressi ja kiire suurempaa kuin muilla sairaanhoitajilla.

Hoitajien kokemaa kuormittavuutta voitiin vähentää kunnollisella perehdytyksellä. Hoitajat, jotka kokivat saaneensa tarpeeksi perehdytystä uuteen potilastietojärjestelmään, kokivat vähemmän stressiä sekä kiirettä ja tekivät vähemmän kognitiivisia virheitä verrattuna hoitajiin, jotka eivät kokeneet saaneensa tarpeeksi perehdytystä.

Varsinkin sairaaloissa korostuivat hoitajien työssään kokemat tietojärjestelmien käyttöönottojen ja perehdytysten puutteen kielteiset vaikutukset.

Käyttöönoton onnistumisen vuoksi on tärkeää perehdyttää työntekijät uuteen tietojärjestelmään

”Tutkimuksemme, ja myös aikaisempien muiden tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että lukuisiin erilaisten tietojärjestelmien käyttöönottoihin tulisi organisaatioissa suhtautua kriittisyydellä ja tarkkaan miettiä tuoko uusi järjestelmä todellisia hyötyjä vai kuormittaako se suhteettomasti ammattilaisia”, toteaa tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.

Tutkija Janna Nadav tekee DigiIN-hankkeessa väitöskirjaa käyttöönottojen vaikutuksista sote-henkilöstöön ja hän haluaakin korostaa kunnollisen perehdytyksen tärkeyttä käyttöönoton onnistumisen kannalta. ”Työntekijälle antoisinta on perehdytys, joka räätälöidään yksilöllisesti ja jossa huomioidaan osaamisen taso sekä työtehtävät.”

On myös tärkeää antaa ammattilaisille aikaa perehtyä käyttöönotettaviin järjestelmiin esimerkiksi niin, että he pääsevät etukäteen rauhassa harjoittelemaan käyttöönotettavaa ohjelmaa.

Tarja Heponiemi painottaa myös järjestelmien laatuun ja helppokäyttöisyyteen panostamisen tärkeyttä. ”Käyttäjiä olisi hyvä kuulla jo järjestelmän hankintavaiheessa ja järjestää koekäyttömahdollisuuksia. Tärkeää on myös, että järjestelmiä parannetaan annetun palautteen perusteella. Hankintaosaamista tarvittaisiin lisää.”

Tutkimus oli osa DigiIN ja STePS 3.0 hankkeita. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena ja sen tutkimusjoukkona oli 3610 sairaanhoitajaa, kätilöä tai terveydenhoitajaa Suomesta.

Lähde:
Heponiemi T, Gluschkoff K, Vehko T, Kaihlanen A, Saranto K, Nissinen S, Nadav J, Kujala S
Electronic Health Record Implementations and Insufficient Training Endanger Nurses’ Well-being: Cross-sectional Survey Study
J Med Internet Res 2021;23(12):e27096

Lisätietoja:
Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7434
etunimi.sukunimi@thl.fi