Jatkuvasti muuttuvat ja vaikeakäyttöiset tietojärjestelmät ovat muodostuneet merkittäväksi stressinaiheuttajaksi lääkäreille. Tietojärjestelmien hyvä käytettävyys onkin avainasemassa niihin liittyvän kuormituksen vähentämiseksi ja jopa lääkärien psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Tuoreen tutkimuksen perusteella tärkeimmät ominaisuudet tietojärjestelmien käytettävyydessä ovat tekninen laatu ja helppokäyttöisyys.
Järjestelmät eivät usein ole keskenään yhteensopivia ja lääkärit kokevat, että ne eivät esimerkiksi tue oikealla tavalla potilastietojen kirjaamista ja käyttöä.
”Lääkärien kuormittumista voitaisiin vähentää ja jopa yleistä psyykkistä hyvinvointia parantaa investoimalla käyttäjäystävällisiin tietojärjestelmiin, jotka ovat teknisesti hyvin toimivia ja jotka koetaan aidosti hyödyllisiksi. Lisäksi pitäisi panostaa riittävään perehdytykseen ja koulutukseen, kun uusia järjestelmiä tai ominaisuuksia otetaan käyttöön”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.
Tiedot käyvät ilmi juuri julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyyden ja lukumäärän, käyttäjien osaamisen sekä järjestelmien kehittämiseen osallistumisen vaikutusta lääkärien kokemaan tietojärjestelmästressiin. Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiIN-hanketta ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa STePS 2.0 -hanketta. Tutkimuksen tulokset perustuvat Lääkäriliiton, THL:n, Oulun yliopiston ja Aalto yliopiston toteuttamaan Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2017 -kyselytutkimukseen, johon vastasi 4018 lääkäriä vuonna 2017.
Liian moneen järjestelmään kirjautuminen pirstoo työntekoa
Tutkimuksen perusteella teknisten ongelmien runsaus ja eri tietojärjestelmien suuri lukumäärä ovat yhteydessä korkeaan stressitasoon. Tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä noin 40 prosenttia käytti päivittäin kolmea tai useampaa eri tietojärjestelmää.
Oppimista koskevista tutkimuksista tiedetään, että eri näkymille pirstoutuva tieto lisää kognitiivista kuormaa. Lääkärin työssä se toteutuu silloin kun useat eri tietojärjestelmät pirstovat potilaan hoidossa tarvittavan informaation useille eri näkymille.
”Yksittäinen työntekijä ei juuri voi vaikuttaa työpaikan tarjoamiin tietojärjestelmäratkaisuihin. Se, mihin voidaan vaikuttaa, on organisaation ja johtamistyön avulla tarjottu tuki kouluttautumiseen ja kollegiaalisuuteen. Organisaatioissa on esimerkiksi koettu hyväksi toimintatavaksi digiagenttien tarjoama ohjaus tietojärjestelmien käyttöön työn ohessa”, sanoo THL:n erikoistutkija Tuulikki Vehko.
Osaamisen ylläpito vaatii selkeämpää vastuunjakoa
Hyvä perehdytys tietojärjestelmien käyttöön kannattaa myös hyvinvoinnin kannalta: kokeneet tietojärjestelmien käyttäjät kokivat tutkimuksen perusteella psyykkisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin kokemattomat.
Vastuu osaamisen kehittämisestä on kuitenkin usein epäselvä. Eri organisaatioissa olisikin tarpeen laatia selkeä suunnitelma siitä, miten tietojärjestelmien käyttäjäosaamista kehitetään ja tuetaan. Digistressiä vähentää myös hyvä käyttäjätuki, josta saa apua aina, kun ongelmia ilmenee.
Tietojärjestelmistä koetun stressin vähentämistä on kokeiltu myös osallistamalla lääkäreitä järjestelmien kehitystyöhön. Se ei tämän tutkimuksen perusteella kuitenkaan vaikuttanut digistressin määrään.
”Lääkärien näkökulman on kuitenkin jotain kautta päädyttävä tietojärjestelmien kehittäjien tietoon. On tärkeää löytää väyliä saada potilastyötä tekevien ääni kuuluviin taloushallinnon ja it-ammattilaisten näkemysten rinnalle”, toteaa tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä Lääkäriliitosta.
Lähde
Tarja Heponiemi, Sari Kujala, Tuulikki Vehko, Tinja Lääveri, Jukka Vänskä, Eeva Ketola , Sampsa Puttonen, & Hannele Hyppönen. Usability factors associated with physicians’ stress related to information systems and distress: A cross-sectional survey study. JMIR Medical Informatics 2019.
Lue lisää
Suositukset organisaatioille tiedonhallintaan (THL)
Lisätietoja
Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
DigiIN-konsortion johtaja
puh. 029 524 7434
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi