Miten digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat julkisiin palveluihin, työelämään ja sosiaaliturvaan?
Näitä pohdittiin 21. maaliskuuta 2024 eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kuulemisessa, jossa julkaistiin strategisen tutkimuksen uusi tietokooste Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva.
Koostetta oli laatimassa kaikkiaan 15 huippuasiantuntijaa, mukaan lukien DigiIN-hankkeen johtaja Tarja Heponiemi ja tutkija Emma Kainiemi. Kooste tehtiin yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssa.
Käyttäjät mukaan suunnitteluun
Heponimi piti kuulemisessa puheenvuoron, jossa hän esitteli tekijöitä, jotka vaikeuttavat digipalveluiden itsenäistä hyödyntämistä, sekä toimia palveluiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
Sähköisten palveluiden käyttöä hankaloittavat muiden muassa kognitiivisen toimintakyvyn vaikeudet ja monimutkainen kieli.
”Esimerkiksi monet nuoret saattavat todella näppärästi skrollailla puhelimillaan, mutta kun pitäisi alkaa hoitaa asioita digipalveluilla, he eivät ymmärrä, mitä pitäisi tehdä.”
DigiIN-hankkeen tulosten mukaan ihmiset tuntevat digipalveluita heikosti. He eivät tiedä, mitä palveluita on saatavilla mistäkin. Heponiemen mukaan yksi ratkaisu olisi koota yhteen paikkaan tiedot eri palveluista. Lisäksi viestintää pitäisi tehostaa, myös ei-digitaalisissa kanavissa.
Digipalveluita pitäisi rakentaa niin, että ne palvelevat eri käyttäjäryhmiä. Erittäin tärkeää on myös ottaa suunnitteluun mukaan sekä julkisten palveluiden ammattilaisia että tavallisia käyttäjiä. Lisäksi on varmistettava, että kasvokkaisia tapaamisia on aina tarjolla.
”Perinteiset lähipalvelut on säilytettävä digipalveluiden rinnalla. Kaikki eivät pysty käyttämään niitä (digiä), ja näillekin ihmisille on oltava palveluita.”
Heponiemi muistutti, että digipalvelujen yhdenvertaisuus koskee meitä kaikkia, ei ainoastaan tiettyjä ihmisryhmiä.
”Jonain päivänä se voi olla kuka tahansa meistä. Meille voi tulla terveysongelma tai jokin muu, jonka takia digipalveluiden käytöstä tulee todella vaikeaa tai mahdotonta.”
Onnistunut digitalisaatio tukee ihmisten omia vahvuuksia
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja REPAIR-hankkeen varajohtaja Minna van Gerven tarjosi puheenvuorossaan laajemman näkökulman digitalisaatioon.
Hänen mukaansa digitalisaatio on osa sitä, miten hyvinvointivaltiot muuttuvat. Digitalisaatio ja algoritmiset järjestelmät ovat jo täällä, ja kysymys on, miten osaamme hyödyntää niitä.
”Onnistunut digitalisaatio tukee ihmisten vahvuuksia, yhdistää koneiden ja ihmisten toimintaa ja parantaa sitä kautta elämänlaatua ja palveluita”, van Gerven sanoi.
Hänen mukaansa digijärjestelmiä kehitetään usein irrallaan toimintaympäristöstä ja ihmisten arjesta.
Kestävä digitalisaatio edellyttää sitä, että lähtökohdaksi otetaan hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset arvot, kuten inkluusio, avoimuus, luottamus ja yhdenvertaisuus.
”Kestävän digitalisaation ytimessä on teknologian valjastaminen näiden arvojen tukemiseen.”
Tekoäly tekee läpimurtoa
VTT:n tutkija Antero Karvosen mukaan tekoäly tekee parhaillaan läpimurtoa yhteiskunnassa.
”Tekoälyllä voidaan parantaa palveluita ja niiden saavutettavuutta. Julkisten palvelujen täytyy pysyä ajan tasalla ja vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.”
Tärkeä kysymys on, miten tekoälyn kehitystä voidaan ohjata yhteiskunnan kannalta hyvään suuntaan.
Lähtökohtana pitää olla ihmisten tarpeet ja toiminta sekä luottamuksen rakentaminen. Ihmisten on voitava luottaa siihen mitä ja miten tekoälyllä tehdään.
Tuoreen tietokoosteen tavoitteena on tarjota päättäjille tutkittua tietoa ja olla hyödyksi suomalaisen sosiaaliturvan ympäristön muutoksista kiinnostuneille.
Koosteen tekoprosessia vetivät ohjelmajohtajat Minna Lammi (CULT) ja Jarmo Viteli (LITERACY).