Digitaaliset terveyspalvelut tuovat iäkkäille iloa, mutta niiden käyttö voi myös pelottaa. Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä, jotta palveluita halutaan käyttää. Tämä ilmenee DigiIN-hankkeen tutkimuksesta, jossa selvitettiin haastatteluilla, millaisia tunteita iäkkäillä ihmisillä liittyy digitaalisten terveyspalvelujen käyttöön.
Onnistumiskokemukset ovat olennaisia
Haastattelujen perusteella digitaaliset terveyspalvelut tuottavat monelle iloa. Iloa koettiin esimerkiksi silloin, kun palvelu toimi hyvin tai tuki omaa elämää. Toisaalta digitaaliset terveyspalvelut saattoivat kiukuttaa. Ne aiheuttivat ärsytystä ja toisinaan huoliakin. Joskus oma osaamattomuus myös hävetti.
Tutkimuksen mukaan onnistumisen kokemukset ovat käytön kannalta vähintään yhtä tärkeitä kuin varsinainen kyky käyttää palveluita.
”Positiiviset kokemukset kannustavat käyttämään palveluita uudelleenkin. Etenkin ensimmäinen kokemus palvelun käytöstä on ratkaiseva. Jos kokemukset olivat negatiivisia, palvelua ei haluttu käyttää”, kertoo väitöskirjatutkija Paula Valkonen Aalto-yliopistosta.
Olennaiseksi paljastui itsevarmuus. Usko omiin kykyihin on tutkimuksen perusteella keskeinen tekijä, joka saa iäkkäät käyttämään digitaalisia terveyspalveluita mielellään.
Osaaminen hälventää huolia
Digipalvelujen käyttöön liittyy myös pelkoja. Esimerkiksi laitteiden päivitykset voivat pelottaa, koska ne muuttavat käyttöliittymän ulkoasua, mikä voi tehdä palvelun käyttämisen hetkeksi hankalan tuntuiseksi.
”On tärkeää auttaa iäkkäitä vahvistamaan osaamistaan myös laitteiden ylläpidossa, kuten esimerkiksi tekemään turvallisuuspäivityksiä. Tämä voisi vähentää osaamiseen liittyviä huolia”, vinkkaa Valkonen.
Myös viestintä digitaalisten terveyspalvelujen hyödyistä voi madaltaa käytön kynnystä. Käyttäjät turhautuvat, jos eivät ymmärrä palvelun hyötyjä.
Iäkkäiden tarpeet tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa – suunnittelijoiden avuksi valmistellaan ohjeita
On olennaista kehittää digipalvelut saavutettaviksi ja sujuviksi kaikille iästä, kyvyistä ja ominaisuuksista riippumatta. Iäkkäiden, ja ihan kaikkien, moninaiset tarpeet on tärkeä huomioida jo palvelun suunnitteluvaiheessa.
”Terveydenhuolto nojaa yhä enemmän digitaalisiin palveluihin. Iän myötä terveyspalvelujen tarve kasvaa. Jos iäkkäät eivät käytä digitaalisia palveluita, riskinä on, että he eivät pääse terveyspalveluihin yhdenvertaisesti”, sanoo Sari Kujala, vanhempi yliopistonlehtori Aalto-yliopistosta.
DigiIN-hankkeessa valmistellaan parhaillaan suunnitteluohjeita, joiden tavoitteena on auttaa digitaalisten terveyspalvelujen suunnittelijoita suunnittelemaan koko väestölle houkuttelevampia palveluita erilaiset ryhmät ja elämäntilanteet huomioiden. Haastatteluihin ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvat ohjeet julkaistaan syyskuussa 2024.
Lisätietoja
Valkonen, P., Kujala, S. (2024). Older Adults´ Emotional User Experiences with Digital Health Services. In: Särestöniemi, M., et al. Digital Health and Wireless Solutions. NCDHWS 2024. Communications in Computer and Information Science, vol 2083. Springer, Cham.
Paula Valkonen
Väitöskirjatutkija
Aalto-yliopisto
paula.valkonen(at)aalto.fi
Sari Kujala
Vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
sari.kujala(at)aalto.fi