Suomi haluaa olla vuonna 2030 kärkimaa Euroopassa kansalaisten digitaalisissa perustaidoissa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää, että panostamme nuorten digiosallisuuden parantamiseen lähivuosina, sillä tutkimukset osoittavat, että digitaidot eivät ole itsestäänselvyys edes nuorilla.
Digitaaliset palvelut ovat täydentäneet ja osin korvanneet lähiasiointia pankkipalveluista sosiaalietuuksien hakemiseen. Digipalvelut edellyttävät kykyä hoitaa itsenäisesti omia asioita sekä ymmärtää palvelujärjestelmän logiikkaa ja termistöä.
Julkisten palvelujen digitalisaatio on johtanut siihen, että nuoret joutuvat auttamaan lähipiiriään, kuten esimerkiksi suomen kieltä heikosti osaavia vanhempiaan tai isovanhempiaan sähköisessä asioinnissa.
Toisen puolesta asiointi tai kanssa-asiointi digitaalisesti altistaa nuoret tilanteisiin, joissa esimerkiksi perheen toimeentulo voi olla riippuvainen siitä, miten nuori osaa auttaa tai asioida läheistensä puolesta sähköisissä palveluissa.
Digitaalisen osallisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaatii sitä, että palvelunantajien on tunnistettava ne asiakkaat, jotka eivät kykene sähköiseen asiointiin ja taattava heille perinteiset eli kasvokkaiset palvelut. Näin nuoret eivät joudu kanssa- ja puolesta asioinnin tilanteisiin avun antajana ja saajana.
Julkisen sektorin tulee tarjota helposti saavutettavasti ajantasaista tietoa sähköiseen asiointiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Lue lisää: CULT: White Paper 06/2023, pdf.
Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT) -ohjelman White Paperiin on koottu tutkimustietoa kolmesta eri Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamasta hankkeesta, joissa etsitään ratkaisuja siihen, miten teknologisen kehityksen, institutionaalisen ja organisatorisen rakenteen sekä eri kulttuurien vuorovaikutusta voidaan tukea niin, että kaikki pysyvät mukana monikulttuuristuvassa ja teknologisoituvassa yhteiskunnassa.
DigiIN-hanke on osa STN:n Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT) -ohjelmaa.