Turun yliopiston toteuttama Digital health interventions and their implementation -kurssi koostui kansainvälisten asiantuntijoiden mielenkiintoisista luennoista. Kurssin tarkoituksena oli syventää ymmärrystä digitaalisen terveyden interventiotutkimuksen metodologiasta ja implementoinnin toteuttamisprosessista.
Interventiolla tarkoitetaan eri toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän käyttäytymiseen. Implementaatiolla viitataan intervention toimeenpanoon. Näyttöön perustuvilla interventioilla yritetään vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen ja ehkäistä terveysongelmia tai niiden kehittymistä vakavammiksi. Intervention tulee perustua tutkittuun tietoon, kliiniseen asiantuntemukseen sekä potilaiden mielipiteisiin ja tarpeisiin.
Tutkijoiden on tuotettava näyttöä, jonka perusteella voidaan ohjata päätöksentekoa ja tehdä terveyspoliittisia linjauksia
Olennaista interventioiden kehittämisprosesseissa on niiden vaikuttavuuden arvioiminen. Resursseiltaan niukoissa terveydenhuoltojärjestelmissä jonkun intervention tai palvelun käyttöönottaminen tarkoittaa usein toisen vaihtoehtoisen hylkäämistä. Lisäksi on tiedettävä, että interventio on käyttökelpoinen, sitä käytetään suunniteltuun tarkoitukseen ja se on turvallinen, vaikuttava sekä kustannustehokas. Tutkijoiden on tuotettava näyttöä, jonka perusteella voidaan ohjata päätöksentekoa ja tehdä terveyspoliittisia linjauksia. Terveydenhuollon asiakkaan ei pidä joutua kantamaan vastuuta parhaan intervention tai palvelun valitsemisesta.
Vaikuttavuuden arvioimiseksi on keskeistä, että valittu tutkimusasetelma on menetelmältään soveltuva. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (randomized controlled trial, RCT) on tutkimusasetelma, jota pidetään parhaana mahdollisena tutkimusasetelma terveydenhuollon interventioiden tehon osoittamisen. RCT-tutkimuksen perusidea on tärkeä: verrataan interventioryhmää kontrolliryhmään. Ilman kontrolliryhmää ei intervention vaikutuksesta kohdejoukkoon voida varmuudella tehdä johtopäätöksiä. Ihanteellisesti koeasetelma toteutetaan kaksoissokkotutkimuksena, jolloin tutkimukseen osallistuja sekä tutkimushenkilökunta eivät tiedä kuuluuko osallistuja interventio- vai kontrolliryhmään.
Implementoimisessa onnistumisen edellytys on, että ihmiset hyväksyvät intervention ja kokevat saavansa siitä hyötyä
Loppukäyttäjän näkökulman tulee olla vahvasti läsnä intervention kehittämisen kaikissa vaiheissa. Muutokset tapahtuvat hitaasti ja ihmisille on luontaista suhtautua empivästi muutokseen. Implementoimisessa onnistumisen edellytys on, että ihmiset hyväksyvät intervention ja kokevat saavansa siitä hyötyä. Intervention omaksumiseen käyttäjien keskuudessa vaikuttavat monet seikat, kuten yksilön arvot ja uskomukset, tavoitteet, taidot ja tiedot sekä motivaatio. Lisäksi käytettävissä oleva aika ja resurssit, muiden mielipiteet, yhteistyö, olemassa olevat valtasuhteet sekä saatavilla oleva tuki ovat yhteydessä interventioiden omaksumiseen.
Yksi asiakkaiden aktiivista roolia palveluiden ja toiminnan kehittämisessä tukeva keino on palvelumuotoilu, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut keskeiseksi palvelujen ja toiminnan kehittämisotteeksi niin Suomessa kuin maailmallakin. Oikein hyödynnettynä palvelumuotoilulla on mahdollista kehittää asiakasarvoa tuottavia tehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin.
Toimintaa säännöllisesti mittaamalla ja palautetta keräämällä saadaan arvokasta tietoa intervention tehokkuudesta ja kehityskohteista. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös intervention vaikutusten ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen.
Emma Kainiemi ja Petra Saukkonen
Terveystieteiden maisterit Emma Kainiemi ja Petra Saukkonen aloittivat tutkijoina DigiIN ja DigiCOVID -hankkeissa toukokuussa.
Kainiemi on toiminut kätilönä sekä projektitutkijana yliopistolla. Lisäksi hän työskentelee väistöskirjansa parissa, jossa hän tutkii perhelähtöisen hoidon laatua asiakkaiden näkökulmasta sekä jatkokehittää mittaria ilmiön mittaamiseksi.
Saukkonen on aiemmin toiminut sairaanhoitajana ja hoitotyön tuntiopettajana. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijana Saukkonen aloitti vuonna 2020. Väitöskirjatutkimuksessaan hän tutkii julkisen terveydenhuollon organisaatiokulttuuria ja -ilmapiiriä, niiden yhteyksiä hoitajatuloksiin sekä muuttumista ajassa.