Kyselytutkimuksemme osoittaa, että vankien minäpystyvyys vaikuttaa olennaisesti digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Minäpystyvyys tarkoittaa ihmisen uskoa ja luottamusta siihen, että hän suoriutuu erilaisista tehtävistä.
Yleisen minäpystyvyyden ohella voidaan puhua internetin ja digitaalisten laitteiden käyttöön liittyvästä erityisestä ˝internet-minäpystyvyydestä˝.
Tulostemme mukaan sekä internet-minäpystyvyys että yleinen minäpystyvyys vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka hyvin henkilö kokee osaavansa käyttää digitaalisia sote-palveluita.
Lisäksi ikä ja vankeuskertojen määrä näyttäisivät heikentävät internet-minäpystyvyyttä. Sitä vastoin esimerkiksi perhesuhteiden ja koulutustason merkitys näyttäisi vähäisemmältä.
Vankien digitaaliseen osallisuuteen ja palvelujen käyttöön liittyy monia haasteita
Sosiaali- terveyspalvelujen digitalisointi luo monia mahdollisuuksia vankien kuntoutukseen ja vankilasta vapautumiseen valmistautumiseen. On kehitetty erilaisia digitaalisia alustoja ja teknologiaratkaisuja, jotka tarjoavat useita mahdollisuuksia asioimiseen joko videoneuvottelun, sähköpostin tai muun digitaalisen kanavan kautta myös vankeusaikana.
Vankien digitaaliseen osallisuuteen ja digitaalisten palvelujen käyttöön liittyy kuitenkin monia haasteita. Vankiloissa internetin käyttö on luvanvaraista, suurella osalla vangeista on puutteelliset digitaaliset taidot ja monilta puuttuu digitaalisessa asioinnissa tarvittavat sähköiset pankkitunnukset.
Digitaalisen avun rinnalla tarvitaan yleistä elämänhallinnan tukemista
Tulokset korostavat, että digitaalisten sote-palveluiden käytön opastamisen lisäksi tarvitaan yleistä tukea ja koulutusta digitaalisten laitteiden sekä internetin käyttöön, jotta vankien internet-minäpystyvyys vahvistuisi. Lisäksi yleisen elämänhallinnan tukemisen tulee kulkea tarjotun digitaalisen tuen rinnalla.
Saadut tulokset painottavat myös sitä, että ikääntyneet vangit ja monikertaiset rikoksenuusijat tarvitsevat erityistä tukea internetin käyttöön ja digitaaliseen asiointiin. Edelleen on tärkeää korostaa sekä vankilan työntekijöiden että läheisiltä ihmisiltä saatua tukea.
Tuloksemme perustuvat kyselyaineistoon, joka kerättiin paperilomakkeilla 11:sta vankilasta eri puolelta Suomea. Mukana oli sekä avovankiloita että suljettuja vankiloita ja kyselyyn vastasi yhteensä 225 vankia.
Kyselyn vastaajat kertoivat saaneensa tukea digitaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön lähinnä ystäviltä ja perheenjäseniltä. Myös vankilan työntekijöiltä saatu tuki oli tässä merkittävää. Sitä vastoin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä sekä järjestöiltä ja vapaaehtoisilta saatu tuki nähtiin vähäisempänä.
Rantanen, T., Järveläinen, E., & Leppälahti, T. (2022) Self-efficacy and Use of Digital Health Care and Social Welfare Services Among Incarcerated People: Cross-sectional Survey Study. Journal of Medical Internet Research.
Teemu Rantanen, yliopettaja
Eeva Järveläinen, lehtori
Teppo Leppälahti, lehtori
Laurea-ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@laurea.fi