Kaikki eivät opi digitaalisten julkisen palvelujen käytössä tarvittavia taitoja. Tekemäni tutkimus osoittaa, että digitaalisessa asioinnissa tarvitaan digitaitoja, sujuvaa kirjallista suomen kielen taitoa ja hallinnollisia taitoja, joita kaikki eivät opi yrittämisestä huolimatta. Siksi julkisissa palveluissa täytyy voida asioida sujuvasti myös puhelimitse ja paikan päällä.
Tutkimus digitaalisten julkisten palvelujen käytön oppimisesta
Tutkin Helsingin yliopistossa työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttotaustaisten naisten kokemuksia digitaalisten julkisten palvelujen käytön oppimisesta. Naisten tarvitsemia julkisia palveluja olivat esimerkiksi terveyspalvelut, Kelan etuuksien hakupalvelut sekä työllisyys- ja koulutuspalvelut.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet naiset (N=22) olivat opiskelleet näiden palvelujen käytössä tarvittavia digitaitoja, suomen kieltä ja hallinnollisia taitoja erilaisilla kursseilla, työpajoissa ja henkilökohtaisessa ohjauksessa. Useimmat heistä vuosia, jotkut jopa vuosikymmeniä.
Taitojen oppimiseen vaikuttivat lähtötaso ja elämäntilanne sekä ulkopuoliset tekijät
Tutkimusta varten haastattelemani naiset olivat oppineet monia uusia taitoja ja käyttivät etenkin älypuhelinta monin tarkoituksiin, kuten tiedonhakuun ja viestintään. Julkisten palvelujen digitaalinen käyttö on kuitenkin huomattavasti vaativampaa, eivätkä heidän taitonsa riittäneet siihen.
Osa naisista oli joutunut aloittamaan digitaitojen, suomen kielen ja hallinnollisten taitojen opettelun lähes alusta, minkä vuoksi opittavia asioita oli ollut paljon ja oppiminen edennyt hitaasti. Monilla oli ollut myös vaikeuksia keskittyä ja löytää aikaa oppimiselle muun muassa arjen hoivavastuiden ja terveysongelmien vuoksi.
Oppimiseen oli tullut katkoksia myös jäykkien opetusaikataulujen ja koronapandemian takia. Lisäksi opituistakin asioista saatu hyöty oli jäänyt usein lyhytaikaiseksi, koska digitaaliset laitteet ja palvelut, ja samalla myös niiden käytössä tarvittavat taidot, olivat muuttuneet.
Digitaalisessa asioinnissa tarvittavien taitojen opettelu esitetäänkin usein yksinkertaisena asiana, jossa edistyminen riippuu lähinnä omasta viitseliäisyydestä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että oppimiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Aiemmin opitulla on iso merkitys, mutta lisäksi meillä kaikilla on elämässämme myös monia muita aikaa ja huomiota vaativia asioita. Kaikki oppimiseen vaikuttavat asiat eivät ole myöskään lainkaan omissa käsissämme.
Palveluihin pääsy on helppo turvata puhelin- ja lähiasioinnin avulla
Koska julkiset palvelut on tarkoitettu kaikille kansalaisille, täytyy kaikilla olla myös pääsy niihin taidoista riippumatta. Tutkimus koski ainoastaan maahanmuuttotaustaisia naisia, mutta digiasioinnissa tarvittavien taitojen oppiminen on vaikeaa myös monille muille ryhmille. Yhdenvertainen pääsy palveluihin on kuitenkin helppo järjestää. Päättäjien ja palvelujen kehittäjien pitää ainoastaan varmistaa, että myös puhelin- ja lähiasiointi toimivat sujuvasti.
Lisätietoja
Buchert, U. (2024). A Sisyphean task of qualifying for digital citizenship? The precarious learning processes of disadvantaged migrant women in the context of inordinate expectations. Citizenship Studies, Vol. 28 (4–5), 532–548.
Ulla Buchert
Yliopistotutkija
Yhteiskuntapolitiikka
Helsingin yliopisto