Digitaalisia sote-palveluja kehitettäessä on taattava mielenterveyskuntoutujien osallisuus

Digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat viime vuosina lisääntyneet, ja ne ovat osin myös korvanneet sellaisia palveluita, joissa asiakas ja työntekijä kohtaavat kasvokkain. Vaarana on, että palveluiden muutos aiheuttaa digitaalista syrjäytymistä ja lisää välillisesti myös sosiaalista syrjäytymistä haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisryhmissä.

Yksi digitaalisen osallisuuden näkökulmasta haasteellinen ryhmä ovat mielenterveyskuntoutujat. Tutkimuksemme mukaan mielenterveyskuntoutujien asenteet digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan ovat kriittisempiä kuin muiden kansalaisten.

Heikko sosioekonominen tilanne ja ikä lisäävät vielä asenteiden kriittisyyttä. Samaten tulokset osoittavat, että sukupuoli ja asenteet ovat yhteydessä toisiinsa. Vaikka yleisesti ottaen naiset suhtautuvat miehiä kriittisemmin digitaalisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, mielenterveyskuntoutujien keskuudessa tilanne on päinvastainen.

Kehitettäessä digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita on olennaista tunnistaa digitaalisen kahtiajaon vaara. Digitaalisen syrjäytymisen kannalta yhden riskiryhmän muodostavat ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat sekä ne kuntoutujat, joiden sosioekonominen asema on heikko. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota miespuolisiin mielenterveyskuntoutujiin.

Digitaalisten palvelujen tueksi tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvaa tukea sekä ohjausta ja neuvontaa. Edelleen digitaalisen osallisuuden näkökulmasta olennaista on palvelujen luotettavuus ja käytettävyys.

Laajaan suomalaiseen väestökyselyyn (FinSote, N=4495) perustuvassa DigiIN-hankkeen osatutkimuksessa mielenterveyskuntoutujien digitaalista osallisuutta on lähestytty asenteiden kautta. Erityisesti tarkastelun kohteena oli ihmisten kiinnostus digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä kohtaan, käsitys digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen luotettavuudesta sekä asenne sitä kohtaan, että kasvokkaiset palvelut korvautuisivat digitaalisilla palveluilla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveysongelmien, sosioekonomisten tekijöiden, iän ja sukupuolen yhteyttä asenteisiin digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan.

Tuloksemme löytyvät artikkelista:
Rantanen, T., Gluschkoff, K., Silvennoinen, P. & Heponiemi, T. (2021). The Associations Between Mental Health Problems and Attitudes Toward Web-Based Health and Social Care Services: Evidence From a Finnish Population-Based Study. Journal of Medical Internet Research, 23(9): e28066. DOI: 10.2196/28066

Teemu Rantanen
Yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu
Sosiaalisesti syrjäytyneet -teeman vetäjä

Piia Silvennoinen
Yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulu