Digiteknologioita aktiivisesti käyttävät ikääntyvät venäjänkieliset käyttävät usein myös ylirajaista terveydenhuoltoa

Tutkimme DigiIN-, CoE AgeCare ja Transhealth -hankkeissa digiteknologioiden, kuten internetin ja älypuhelinsovellusten, käytön yhteyksiä ylirajaisen terveydenhuollon käyttöön Suomessa asuvien 50 vuotta täyttäneiden venäjänkielisten keskuudessa. Ylirajaisella terveydenhuollolla viittaamme ilmiöön, jonka puitteissa muun muassa potilaat, lääkkeet ja hoitokäytännöt liikkuvat valtioiden rajojen yli ja välillä.

Ilmiötä on viime vuosina tutkittu paljon, mutta ikääntyvien siirtolaistaustaisten kokemukset ovat jääneet vähälle huomiolle.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että terveyspalveluiden käyttö ulkomailla on siirtolaistaustaisessa väestössä yleisempää kuin kantaväestössä. Taustatekijöiksi on tunnistettu muun muassa riittämätön asuinmaan kielen taito, hoitoa koskevat kulttuuriset näkemyserot ja syrjintäkokemukset asuinmaan terveyspalveluissa.

Ylirajaisen terveydenhuollon käyttöä ovat helpottaneet uudet digiteknologiat, jotka mahdollistavat tehokkaan tiedonhaun ja palvelujen käytön niin asuinmaassa kuin sen rajojen ulkopuolella. Ikääntyminen voi kuitenkin heikentää yksilön kykyä käyttää ja omaksua uusia digitaalisia teknologioita ja näin kaventaa yksilön mahdollisuuksia löytää ja käyttää omaan tilanteeseen parhaiten sopivia palveluja.

Tutkimuksessa analysoimme vuonna 2019 kerättyä väestöpohjaista kyselyaineistoa (CHARM), jonka kohderyhmänä olivat Suomessa asuvat 50 vuotta täyttäneet venäjänkieliset (N=1082).

Kyselyn vastaajista neljäsosa oli käyttänyt terveyspalveluita ulkomailla kuluneen 12 kuukauden aikana. Terveyspalveluiden käyttö ulkomailla oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Myös vastaajan korkea koulutustaso, kotitalouden korkea tulotaso ja kroonisen sairauden kanssa eläminen lisäsivät terveyspalveluiden käytön todennäköisyyttä ulkomailla. Iällä, siviilisäädyllä, työllisyystilanteella tai taloudellisilla vaikeuksilla ei kuitenkaan ollut yhteyttä terveyspalveluiden käyttöön ulkomailla.

Tutkimustulokset vahvistivat käsitystä siitä, että digiteknologioiden aktiivinen käyttö on yhteydessä ylirajaisen terveydenhuollon käyttöön myös ikääntyvillä siirtolaistaustaisilla henkilöillä. Lisäksi tulokset tukivat näkemystä siitä, että heikko sosiaalinen integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan sekä syrjintäkokemukset Suomen terveyspalveluissa voivat lisätä siirtolaistaustaisen henkilön halukkuutta käyttää ylirajaista terveydenhuoltoa.

Havaitsimme myös, että digiteknologioiden käyttö on avainasemassa ylirajaiseen terveydenhuoltoon liittyvässä tiedonhaussa ja palveluiden käytössä riippumatta sosiaalisen integraation vahvuudesta tai syrjintäkokemuksista nykyisessä asuinmaassa.

Tutkimuksemme nostaa esiin ikääntyvien siirtolaistaustaisten henkilöiden omaa toimijuutta ja aktiivisuutta henkilökohtaiseen terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tulosten perusteella Suomessa asuvat yli 50-vuotiaat venäjänkieliset ovat aktiivisia internetin käyttäjiä, erityisesti mitä tulee terveyteen ja terveyspalveluihin liittyvään tiedonhakuun.

Tutkimustulokset tarjoavat myös viitteitä siitä, että tarve ja halu ylläpitää yhteyksiä entiseen asuinmaahan voivat olla tekijöitä, jotka kannustavat omaksumaan uusia digitaalisia teknologioita.

On odotettavissa, että digiteknologioiden edelleen kehittyessä siirtolaistaustaiset henkilöt käyttävät yhä aktiivisemmin ylirajaista terveydenhuoltoa, ellei suomalaisten terveyspalveluiden saavutettavuutta ja laatua kehitetä vastaamaan yhä monikielisemmän ja monimuotoisemman ikääntyvän väestön tarpeita.


Veera Koskinen
YTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Shin, YK., Koskinen, V., Kouvonen, A. et al. Digital Information Technology Use and Transnational Healthcare: A Population-Based Study on Older Russian-Speaking Migrants in Finland. J Immigrant Minority Health (2021). https://doi.org/10.1007/s10903-021-01301-9