Digitalisaatio tarjoaa vankiloille monipuolisia mahdollisuuksia edistää vankien kuntoutumista ja helpottaa yhteiskuntaan paluuta vapautumisen jälkeen. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa uusia tapoja vankilan sisäiseen vuorovaikutukseen, yhteydenpitoon sukulaisten kanssa sekä asiointiin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, asumispalveluissa ja työllisyyspalveluissa. Lisäksi sellissä olevien kannettavien tietokoneiden, tablettien ja itsepalvelukioskien käyttöönotto voi mahdollistaa mm. etäopiskelun.
Toteutimme seurantatutkimuksen vuosien 2021–2023 aikana Hämeenlinnan vankilassa, joka on 100-paikkainen suljettu naisten vankila. Ensimmäisenä vankilana Suomessa se hyödyntää edistynyttä teknologiaa valvonnassa, vankilan sisäisessä ja ulkoisessa kommunikoinnissa sekä kuntoutumista tukevassa toiminnossa. Jokaisella vangilla on henkilökohtainen tietokone omassa vankisellissään.
Kiinnostuksemme kohteena oli tutkia, miten normaalisuusperiaate toteutuu tieto- ja viestintäteknologian (ICT) käytössä naistenvankilassa sekä miten vankilakulttuuriin liittyvät tekijät hidastavat ICT:n käyttöönottoa vankilassa. Normaalisuusperiaate tarkoittaa ajatusta siitä, että vapauden menetys on vankeuden ainoa sisältö ja muilta osin vankilaolosuhteiden tulisi mahdollisimman pitkälle vastata olosuhteista vankilan ulkopuolella. Tutkimusaineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin ja laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapoja yhdistäen. Haastatteluaineisto (22 vankilan työntekijähaastattelua ja 15 vankihaastattelua) kerättiin kolmessa vaiheessa kahden vuoden kenttätyöjakson aikana.
Tuloksien reflektointia
Tutkimuksemme toi esiin useita vankilan digitalisointiin liittyviä onnistumisia, mutta paljasti myös joitakin haasteita ja kehittämistä hidastavia tekijöitä. Ensinnäkin tutkimuksemme osoitti, että vankilan digitalisointi ei automaattisesti tarkoita kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vähenemistä, vaan päinvastoin tutkitussa vankilassa ICT:n käyttö näytti monipuolistavan vankilan sisäistä ja ulkoista viestintää. Näin ollen digitaalisen asioinnin ja kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten yhdistäminen edisti sosiaalisten suhteiden rakentumista vankien ja vankilan työntekijöiden välillä sekä helpotti vankien selviytymistä vankilassa.
Kuitenkin normaalisuusperiaatteen toteutumiseen naisten vankilassa liittyi joitakin haasteita. Vankilassa pyrittiin vastaamaan naisten moniongelmaisiin palvelutarpeisiin vankilassa hyödyntämällä erilaisia digitaalisia palveluita. Vankilan ulkopuolisia olosuhteita muistuttava ”normaali äitiys” näyttäytyi kuitenkin perustavanlaatuisesti mahdottomalta vankilaolosuhteissa. Lisäksi digitaalinen asiointi mahdollisti vain rajoitetusti naisvankien palvelutarpeisiin vastaamisen. Tutkimusprosessin aikana havaitsimme myös joitakin kehitystä hidastavia kulttuurisia tekijöitä, kuten turvallisuusorientoitunut ajattelu, jossa digitaalinen asiointi nähtiin ennen kaikkea uhkakuvien kautta.
Huomioita kuljettaessa kohti digitalisoituvaa rikosseuraamusalaa
ICT:n käyttöönotto ja uuden vankilakulttuurin rakentaminen teknologiaa hyödyntäen on pitkäaikainen prosessi, joka vaatii käytäntöjen, kulttuurin ja turvallisuutta korostavien käytänteiden muuttamista. Aiemmat tutkimustulokset osoittavat, että mahdollisuus digitaaliseen asiointiin voi tukea vankien kuntoutusta ja vapautumisen jälkeistä yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Digitalisaatio tarjoaa myös monia mahdollisuuksia tehostaa ja monipuolistaa vankilan sisäisiä toimintoja ja viestintää. Keskeisinä huomioina nostamme esiin, että ICT toimi lisätyökaluna sekä edistävänä tekijänä viestinnässä ja vankilan toiminnoissa. Aineistossa tuli vahvasti esiin, että työntekijä-asiakassuhteen merkitys oli keskeisessä asemassa myös digitalisoituvissa vankiloissa.
Tulevaisuudessa Suomen suljetut vankilat ovat siirtymässä kohti digiaikaa ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia tullaan lisäämään eri vankiloissa. Jotta voisimme tukea vankien oikeuksien toteutumista, kuntoutumista ja sosiaalista osallisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa, tarvitaan uudenlaisen avoimemman ja teknologiamyönteisemmän toimintakulttuurin luomista. Pohjoismaiselle kriminaalipolitiikalle ominainen normaalisuusperiaate toimii hyvänä lähtökohtana kehitettäessä Suomen vankiloita kohti digitaalista aikaa.
Lisätietoja
Eeva Järveläinen
Yliopettaja, YTT
Laurea-ammattikorkeakoulu
eeva.jarvelainen(at)laurea.fi
Teemu Rantanen
Yliopettaja, VTT, dos.
Laurea-ammattikorkeakoulu
teemu.rantanen(at)laurea.fi
Lue lisää tutkimustuloksista:
Järveläinen, E., & Rantanen, T. (2023). Realisation of the principle of normalisation in the adoption of ICTs in a women’s prison: A Finnish qualitative study. Journal of Criminology, 0(0).