Taloudellisesti, terveydellisesti ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevat kokevat hyötyvänsä vähiten sähköisistä terveyspalveluista, osoittaa tuore DigiIN-hankkeen tutkimus.
Vain vähän hyötyjä sähköisistä palveluista raportoivat esimerkiksi henkilöt, jotka olivat joutuneet tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Myös vastaajan huono terveys ja vähäiset sosiaaliset kontaktit liittyivät vähäisempään digipalveluista koettuun hyötyyn.
”Riski palveluista syrjäytymiseen ja hyvinvoinnin heikkenemiseen on siis erityisen suuri jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä. Näiden tutkimustulosten perusteella digipalveluiden yleistyminen saattaa voimistaa jo olemassa olevaa sosiaalista ja terveyteen liittyvää eriarvoisuutta”, kertoo tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.
Myös iäkkäät, vähän koulutetut ja maalla asuvat kokivat hyötyjen jäävän vähäisiksi, mutta tämä selittyi osittain eroilla sähköisten palvelujen saatavuudessa, käyttötaidoissa ja käytön laajuudessa.
Syrjäytymisriskissä olevien digiosaamisesta pitää huolehtia
Tutkimuksessa tärkeimmäksi sähköisten palvelujen hyötyjä selittäväksi tekijäksi nousi käyttäjän oma digiosaaminen. Muita keskeisiä tekijöitä suuremman hyötyjen kokemisen taustalla olivat palvelujen saatavuus ja digipalveluiden käytön laajuus.
Sujuva asiointi digipalveluissa vaatii siis selkeiden ja helppokäyttöisten järjestelmien lisäksi asiakkaan riittäviä teknisiä taitoja. Tällöin asioiden hoitoon ei kulu liikaa aikaa ja palveluista todennäköisemmin hyödytään.
”Digitaalisilla ratkaisuilla on mahdollista edistää terveyttä ja auttaa vähentämään sosiaaliseen etäisyyteen liittyviä ongelmia. Se kuitenkin vaatii sitä, että asiakkaiden ja potilaiden on koettava palvelut hyödyllisiksi. Tulostemme perusteella etenkin digisyrjäytymisriskissä olevien ryhmien digiosaamisen parantamiseen olisi nyt tärkeä panostaa”, toteaa Heponiemi.
Lähde
Lisätietoja
Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori,
DigiIN-hankkeen konsortiojohtaja
puh. 029 524 7434
etunimi.sukunimi@thl.fi