Tuore DigiIN-hankkeen katsaus osoittaa, että empatia, rohkaisu ja käyttäjäkeskeiset muutokset työympäristössä voivat edistää terveydenhuollon ammattilaisten digitaalista kompetenssia eli heidän kyvykkyyttään ja motivaatiotaan käyttää sähköisiä palveluja asiakastyössä.
Katsauksessa tarkastelluista interventioista tunnistettiin 29 erilaista käyttäytymisen muutostekniikkaa, joiden pyrkimyksenä oli ollut edistää ammattilaisten digitaalista kompetenssia. Kuitenkin valtaosa muutostekniikoista onnistui edistämään vain kyvykkyyttä eikä motivaatiota käyttää sähköisiä järjestelmiä tehokkaasti.
”Digitaalista kompetenssia edistävälle interventiolle on tyypillistä tarjota koulutusta uusien taitojen oppimiseen esimerkiksi potilastietojärjestelmän käyttöönotossa. Tällaisen intervention sisällöstä saattaa puuttua empaattinen tuki ja kannustus, joiden merkitystä työn muutoksessa ei tulisi vähätellä”, pohtii DigiIN-hankkeen tutkimusassistentti Lotta Virtanen THL:stä.
”Sähköisten terveyspalvelujen yleistyessä on tärkeää edistää digitaalista kompetenssia kokonaisvaltaisesti, koska sillä on yhteys ammattilaisten työhyvinvointiin ja potilasturvallisuuteen”, hän jatkaa.
Sähköiset palvelut vastaavat paremmin odotuksia ja tarpeita, kun terveydenhuollon ammattilaiset otetaan mukaan niitä kehittämään
Katsaus esittää lupaavana muutostekniikkana työyhteisöstä tunnistettuja empaattisia digilähettiläitä, jotka kuuntelevat ja tarjoavat tukea, kun tulee haasteita. Lisäksi konkreettisia tavoitteita oman henkilökohtaisen kompetenssin edistämiseksi voi suunnitella yhdessä intervention fasilitaattorin kanssa.
Sähköisten palvelujen käytön opettelemisessa voi myös nousta esiin erilaisia tunteita, joiden itseseuranta ja käsittely muiden kanssa voi ratkaista motivaatioon liittyviä haasteita.
”Sähköiset terveyspalvelut ovat jo itsessään kalliita investointeja eikä niiden hyötyjä saada täysin käytettyä, jollei varmisteta että ammattilaiset pysyvät – ja haluavat pysyä – muutosten perässä”, Virtanen summaa.
Katsauksessa todettiin, ettei puutteellinen työympäristö tue digitaalisen kompetenssin edistymistä. Lupaavana muutostekniikkana havaittiinkin myös ammattilaisten osallistaminen työympäristönsä kehittämiseen, jonka avulla sähköiset palvelualustat voivat paremmin vastata odotuksia ja tarpeita.
Katsaus esittää, että sähköisten terveyspalvelujen käyttöönoton yhteydessä tulisi panostaa tutkimustietoon ja käyttäytymisteoriaan perustuvien muutostekniikoiden hyödyntämiseen. Kiireisellä hoitoalalla toteuttamiskelpoisin interventio on lyhytkestoinen, mutta jatkuvaa tukea edellytetään IT-henkilöstöltä, johtajilta ja muulta työyhteisöltä.
Lähde:
Virtanen L, Kaihlanen AM, Laukka E, Gluschkoff K, Heponiemi T. Behavior change techniques to promote healthcare professionals’ eHealth competency: A systematic review of interventions. Int J Med Inform. 2021;149:104432.
Lisätietoja
Lotta Virtanen
tutkimusassistentti
THL
puh. 029 524 8047
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi