Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio synnyttää uusia esteitä palvelujen käyttämiseen – Heikossa asemassa olevien tilanne voi huonontua entisestään

Tuoreen tutkimuksen mukaan huomattava osa (yli 40 %) Suomessa asuvista 50-vuotiaista ja sitä vanhemmista venäjänkielisistä aikuisista on jäänyt digitaalisten terveys- ja sosiaalipalvelujen ulkopuolelle. Riski tähän on korkein vanhimpien ja heikoimmassa sosiaalis-taloudellisessa tilanteessa olevien kohdalla.

Digitaalisten palvelujen ulkopuolelle jääminen johtuu usein monista samanaikaisista ja yhteen kietoutuneista syistä: digitaidoista, suomen kielen taidosta, sosiaali- ja terveyspalvelujen vieraudesta ja kognitiivisten taitojen heikkenemisestä.

“Tutkimuksen tulokset herättävät huolta tutkitun venäjänkielisen väestön tilanteesta, mutta myös laajemmin. Yhtäältä monet muut kieliryhmät ovat yleisesti ottaen sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa tilanteessa kuin venäjänkieliset, joten he voivat kohdata vielä enemmän vaikeuksia digitaalisten palvelujen käytössä. Toisaalta digitaidoista, palvelujen heikosta tuntemisesta ja kognitiivisten taitojen heikkenemisestä johtuvat käytön esteet koskevat myös monia suomea äidinkielenään puhuvia ikääntyviä”, toteaa yliopistotutkija Laura Kemppainen Helsingin yliopistosta.

Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja digitalisoitaessa on huolehdittava myös syrjäytymisvaarassa olevien sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta

Tutkimus osoittaa, että julkisia sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisoinnissa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota esteisiin, joita se voi synnyttää kansalaisten sosiaalisten oikeuksien yhdenvertaiselle toteutumiselle, etenkin syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kohdalla.

”Julkistoimijat eivät voi asettaa kansalaisia keskenään eriarvoiseen asemaan heidän digitaalisten ja muiden taitojensa perusteella. Siksi julkisten palveluntuottajien on huolehdittava itse sekä digituen että vaihtoehtoisten asiointitapojen tarjoamisesta henkilöille, joiden kohdalla digiasiointi ei ole mahdollista syystä tai toisesta”, toteaa tutkijatohtori Ulla Buchert Helsingin yliopistosta.

Monimenetelmällisesti toteutetussa tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa: Suomessa asuvilta 50-vuotiailta ja sitä vanhemmilta venäjänkielisiltä kerättyä kansallisesti edustavaa kyselyaineistoa (N=1082), ja haastatteluja, joissa järjestöjen työntekijät kertoivat työstään venäjänkielisten ikääntyvien tarvitseman digituen parissa.

Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede, S. & Kouvonen, A. (2022) Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion? The case of Russian-speaking older migrants in Finland. First Published July 3, 2022, Critical Social Policy.

Ulla Buchert
Tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
etunimi.sukunimi@helsinki.fi