Käytettävyys, kasvokkaisen palvelun tärkeys ja empatia. Nämä olivat teemat, jotka toistuivat, kun DigiIN-hankkeen aloitusseminaarissa maanantaina 11.11. puhuttiin sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.
Edellytys toimiville digipalveluille on, että kaikki pystyvät käyttämään niitä. Tämä koskee syrjäytymisriskissä olevia, ikääntyneitä, maahanmuuttajia tai vaikkapa ikääntyviä maahanmuuttajia, joilla jo opittu suomenkielen taito voi heikentyä ikääntymisen myötä.
”Digitalisaation pitää helpottaa elämää, ei hankaloittaa sitä. Palveluiden pitäisi olla sellaisia, että niiden käyttö ei vaadi valtavasti ohjeistusta”, huomautti Liisa Tiainen Vanhustyön keskusliitosta.
Toimiva palvelu edellyttää myös esimerkiksi johdonmukaisuutta. Sivulta ei saisi päätyä umpikujaan tai ihmettelemään automaattista uloskirjautumista.
Nuorille palvelua kasvokkain
Sote-palvelut digitalisoituvat vauhdilla, mutta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten palveluissa trendi on kulkenut eri suuntaan.
Nuorten aikuisten palveluita on pyritty 2010-luvulla kehittämään nimenomaan niin, että saatavilla on palvelua kasvokkain, kertoi yliopistonlehtori Sanna
Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta.
Tällaisia ovat esimerkiksi Ohjaamo-toiminta, työpajat ja etsivä nuorisotyö.
”Digipalvelut ovat mukana nuorten aikuisten palveluissa, mutta painopiste on kasvokkain saatavissa palveluissa. Digipalvelu voi kannustaa nuorta osallistumaan kasvokkain tapahtuvaan toimintaan”, Aaltonen sanoi.
Myös muut kuin nuoret aikuiset toivovat, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen voi tavata kasvokkain.
THL:n johtava asiantuntija Hannele Hyppönen on tutkinut vuosia sote-palvelujen digitalisaatiota. Hänen mukaansa sähköisten palvelujen tarjonta ja käyttö ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta alueelliset ja käyttäjäryhmäiset erot ovat suuria.
”Asiakkaat toivovat edelleen paljon sitä, että vuorovaikutus ammattilaisen kanssa tapahtuu kasvokkain”, Hyppönen sanoi.
Digitalisaatio vaatii hyvää johtamista
Digitalisaatio merkitsee isoa muutosta paitsi palvelujen käyttäjille myös ammattilaisille.
Johtava ylihoitaja Lilli Väisänen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialasta kuvaili, että kyse on johtamisesta, kokonaan uuden kulttuurin luomisesta.
”Johtamisessa on hyödynnettävä tutkittua tietoa”, Väisänen sanoi.
THL:ssä pidettyyn DigiIN-aloitussemiaariin osallistui kaikkiaan noin 70 ihmistä paikan päällä. Lisäksi tilaisuutta seurasi etäyleisö, mukaan lukien aktiivinen joukko vanhuspalveluiden ja hyvinvointia edistävien toimintojen työntekijöitä Raumalta.
Raumalaisia mietitytti muun muassa digipalveluihin kirjautumisen helpottaminen. He pohtivat, voisiko jokin julkinen taho antaa käyttäjätunnukset palveluihin sen sijaan, että ihmiset käyttävät verkkopankin tunnuksiaan.
”Kysyin tätä asiaa Takuusäätiöltä, joka tuumasi, että hyvä kysymys! Toivottavasti DigiIN-hankkeessa saadaan tuloksia tähän”, totesi palveluvastaava Tanja Hakulinen.
Hän lähetti erikseen terveisiä seminaarin annista sähköpostitse. ”Hieno hanke kaiken kaikkiaan, seurataan tätä ja pidetään Raumakin mukana kehittämisessä, ettei pudota pulkasta”, Hakulinen sanoi.