Palveluiden käytettävyys ja digituki nousivat keskeisimmiksi keskustelunaiheiksi DigiIN-hankkeen ohjausryhmässä, johon kuuluu lähes 40 edustajaa esimerkiksi ministeriöistä, järjestöistä, kunnista, ammattiliitoista ja tutkimuslaitoksista. DigiIN-konsortion johtaja, tutkimusprofessori Tarja Heponiemi kertoi, että hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana on tutkimuksen lisäksi päästy aktiivisesti vaikuttamaan esimerkiksi osallistumalla valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukuntaan.
”Toimivat digipalvelut ovat kaikkien oikeus”, tiivisti ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva THL:n järjestelmät -osaston johtaja Anu Muuri teeman tärkeyttä.
Käytettävyyteen ja laatuun panostettava
Tuoreiden DigiIN-hankkeen tutkimusten mukaan palveluiden käytettävyydellä on vahva yhteys palveluiden kannatukseen. Palveluja pitäisi vielä enemmän suunnitella yhteistyössä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun myötä sähköiset palvelut voisivat parhaiten helpottaa niin asiakkaiden kuin ammattilaistenkin elämää.
”On tärkeä miettiä, mikä palkitsee ihmisiä käyttämään digitaalisia palveluita”, totesi DigiIN-konsortion varajohtaja, tutkijatohtori Sari Kujala.
Sähköisten palveluiden pitäisi olla selkeitä, yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Jo tarve pitkälle koulutukselle on merkki siitä, että palvelu ei ole helppokäyttöinen.
”Ongelmana voi myös olla muu kuin itse palvelu, jolloin tuen tarve on olennaista. Haasteeksi voi muodostua esimerkiksi se, että palvelu on kielellisesti hankala ja vaativa, jolloin se ei ole käytettävissä kaikille”, kertoi tutkimusprofessori Anne Kouvonen, joka johtaa hankkeen monikulttuurisuus-osiota.
Digitukea kehitettävä eri sektoreilla
Digituki jää enimmäkseen järjestöjen vastuulle, todettiin ohjausryhmän keskusteluissa – aivan kuten kansainvälisessä tieteellisessä ohjausryhmässä (SAB) hiukan aiemmin. Koronaepidemian aikana järjestöt ovat antaneet aktiivisesti digitukea, mutta niiden lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota kuntien, viranomaisten, yksityishenkilöiden ja muiden tahojen rooleihin digituen antamisessa. Huomioitava on myös se, että työelämässä olevat saattavat saada digituen helposti, mutta työelämän ulkopuolella oleville se voi olla vaikeampaa.
”Tällä hetkellä on kuitenkin valtavan paljon hankkeita menossa ja kehitteillä monenlaisia digituen muotoja, kuten digimentorointia ja digituutorointia – on ilahduttavaa, että tuen muodot leviävät yhä useammalle sektorille”, totesi valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Sanna Sinisalo.
Digituen antaminen on ollut erityisen haastavaa koronan takia, sillä sitä on pitänyt antaa pääosin digitaalisesti.
”Toisaalta korona-aika on voinut lisätä motivaatiota siirtyä digipalveluiden käyttöön, sillä ne koetaan turvallisemmiksi terveyden kannalta”, arvioi Tarja Heponiemi.
”On hienoa, että hanke on käynnissä juuri nyt, sillä lisääntyneiden digipalveluiden myötä digisyrjäytymisen ehkäisy on entistä tärkeämpää. Jatkamme vaikuttamistyötä ja pyrimme siihen, että kaikki pääsevät osallisiksi sähköisiin terveyspalveluihin”, hän tiivisti.