Opastusta läppärin ääressä.

Vankien digitaalinen osallisuus edellyttää saatavuutta, taitoja ja luottamusta

Vankiloiden digitalisaatio tuo monia mahdollisuuksia edistää vankien kuntoutusta, oppimista ja yhteiskuntaan integroitumista. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan digitalisaatio vaikuttaa myös vankien ja työntekijöiden kohtaamisiin, vankilan toimintatapoihin ja -kulttuuriin sekä turvallisuuteen.

Digitaalinen osallisuus ja toimijuus edellyttävät pääsyä käyttämään sähköisiä palveluita, taitoa, osaamista sekä oikeanlaista asennetta käyttää niitä. Vankilakontekstissa lisävaatimuksena on luottamus.

Lisäksi on huomioitava, että vangeilla on usein terveysongelmia, koulutustaso matala ja oppimisvaikeudet kovin yleisiä.

DigiINin Laurean osahankkeen tavoitteena on edistää sosiaalisesti marginalisoitujen ryhmien digitaalisten palveluiden käyttöä sekä digitaalista osallisuutta. Selvitämme esimerkiksi vankien ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kokemuksia digitaalisten palveluiden käytöstä sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia.

Vangin digitaalinen osallisuus on usein toisten käsissä

Vankilasta vapautumisen vaihe on osoittautunut erittäin kriittiseksi yhteiskuntaan integroitumisen näkökulmasta. Rikollisuudesta irrottautuminen ja muutos edellyttävät vangin kokonaisvaltaista tukemista jo vankilassaoloaikana ja etenkin vapautumisvaiheessa.

Vapautumista valmisteltaessa etsitään vangille asunto ja kuntoutusta tukevia palveluita sekä kartoitetaan koulutus- tai työvaihtoehtoja sekä perhesuhteisiin liittyviä tukitoimia. Näiden kartoittaminen edellyttää sähköisten palveluiden käyttöä, mihin lähtökohtaisesti suljetussa vankilassa ei aina ole pääsyä. Omien asioiden hoitoa varten täytyy anoa tietokoneen käyttölupaa tai hoitaa asiat yhdessä vankilan kuntoutuksesta ja sosiaalityöstä vastaavien työntekijöiden kanssa. Digitaalinen osallisuus on tällöin toisen henkilön käsissä.

Sähköisten palveluiden saatavuus vankilassa on onneksi lisääntynyt. Tulevaisuudessa vangeille mahdollistetaan vielä nykyistä paremmin sähköinen asiointi perhesuhteiden ylläpitämistä ja siviiliasioiden hoitoa varten. Uutena innovaationa on loppusyksystä 2020 Hämeenlinnaan avautumassa 100-paikkainen naisälyvankila, jossa vangeilla on mahdollisuus asioida oman sellipäätteen avulla sallituilla viranomaissivustoilla.

Digitaaliset palvelut kasvokkaisten kohtaamisten rinnalle, ei tilalle

Ensimmäisen DigiIN-hankevuoden 2019 syksyllä kartoitimme valtakunnallisesti 26 valvotussa koevapaudessa olleiden ja olevien kokemuksia digitaalisten palveluiden käytöstä. Halusimme selvittää, millaisia digitaalisen osallisuuden esteitä esiintyy vankilassa vankien keskuudessa sekä miten he näkevät vangin ja työntekijän välisen kasvokkaisen vuorovaikutuksen korvaantumisen digitaalisilla palveluilla.

Haastateltavilla oli erilaisia kokemuksia digitaalisten palveluiden käytöstä jo ennen vankilassaoloa ja sen aikana. Monet heistä käyttivät Kelan ja TE-toimiston palveluita, osin myös kunnan sosiaalityön palveluita. Vapautuvien jälkihuollosta vastaavat järjestötoimijat nähtiin tärkeässä yhteiskuntaan integroitumista edistävässä roolissa, jotka tarjoavat vertaistukeen, asumiseen ja sosiaaliohjaukseen liittyviä palveluita. Haastateltavat hyödynsivät myös kunnan ja säätiöiden päihdekuntoutuspalveluita ja osallistuivat erilaisiin vertaisryhmiin (AA, NA).

Haastateltavien ikäjakauma oli suuri, 24−67 vuotta, mikä vaikutti osin digitaalisten palveluiden käyttöön. Nuoremmat ”millenniaalit” käyttivät sutjakkaasti sähköisiä palveluita, kun taas iäkkäämmät suhtautuivat niihin varauksellisemmin – osaamattomuutensa vuoksi. Haastateltavien mielestä sähköiset palvelut voisivat estää pudokkuutta ja sosiaalista syrjäytymistä, jos ne olisivat saatavilla jo vankilassaoloaikana. Lisäksi digitaalisten palveluiden käyttöön kaivattiin tukea ja apua henkilöstöltä.

Haastateltavat pitivät kasvokkaisia kohtaamisia vankilan työntekijöiden kanssa erityisen tärkeinä ja rikoksettoman elämän tavoittelua tukevana. Kohtaamisten nähtiin valmentavan vapautumisen jälkeiseen, itsenäiseen asioiden hoitoon. Yksinomaan digitaalisten palveluiden käyttö voisi haastateltavien mielestä johtaa eristäytymiseen ja syrjäyttää entisestään. Tulevaisuuden kehittämistyössä onkin tärkeää tavoitella sitä, että digitaaliset palvelut ja työntekijäkohtaamiset kulkisivat käsi kädessä.

Lue lisää tutkimustuloksista

Incarcerated people’s challenges for digital inclusion in Finnish prisons. Nordic Journal of Criminology.