Digitaalisen ja samanaikaisesti myös sosiaalisen syrjäytymisen riskiä maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä voivat lisätä monet tekijät, kuten vähäinen suomen kielen taito, puutteellinen luku- ja kirjoitustaito, köyhyys, sosiaalisten tukiverkostojen puute sekä palvelujärjestelmien vieraus.
Tuotamme tietoa digipalveluihin liittyvistä arkielämän ongelmista, huolista ja tarpeista sekä keinoista ylittää niitä erilaisten tukipalvelujen avulla.
Haluamme selvittää niitä digitaalisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen käyttöön liittyviä tekijöitä, jotka sulkevat palvelujen ulkopuolelle sosiaalisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia maahanmuuttajia, jos he eivät ole valmiita tukeutumaan palvelujen käytössä ulkopuoliseen apuun. Kiinnitämme huomiota niin yksilöllisten, sosiaalisten kuin rakenteellistenkin tekijöiden rooliin digitaalisten palvelujen käytön ongelmien syntymisessä ja ratkaisuissa.
Monikulttuurisuus-teemassa on kaksi toisiinsa liittyvää osiota ja tutkimusta tehdään monimenetelmällisellä otteella.
Ensimmäisessä osiossa tutkimme kyselyaineiston avulla, miten venäjänkieliset ikääntyvät maahanmuuttajat käyttävät digiteknologioita ja -palveluita. Käytössämme on Helsingin yliopistossa vuonna 2019 kerätty kansallisesti edustava CHARM-aineisto: Ikääntyminen, terveys ja hoiva Suomessa asuvien venäjänkielisten näkökulmasta (CHARM).
Toisessa osiossa tutkimme digitaalisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden käytön esteitä ja mahdollisia tukikeinoja niiden käyttöön maahanmuuttotaustaisille työikäisille ja ikäihmisille. Laadullisin menetelmin toteutettavan osion aineistot kerätään yksilöhaastatteluin sekä havainnoimalla. Teemme yhteistyötä julkisen sektorin ja järjestöjen digiasioinnin neuvonta-, ohjaus- ja tukipalvelujen kanssa.
Työpaketin vetäjä on professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta.
Kuvassa Helsingin yliopiston tutkijaryhmä: Ulla Buchert, Anne Kouvonen, Laura Kemppainen ja Nuriiar Safarov.