Uutiset

Tuore DigiIN-hankkeen katsaus osoittaa, että empatia, rohkaisu ja käyttäjäkeskeiset muutokset työympäristössä voivat edistää terveydenhuollon ammattilaisten digitaalista kompetenssia eli heidän kyvykkyyttään...

Digitalisoituminen on muuttanut vauhdilla arkipäiväämme, kun yksityiset ja julkiset palvelut ovat siirtyneet verkkoon. Myös vapaa-ajanvietto ja sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet vuosikymmenten takaisesta. Koronakriisi on vielä vauhdittanut tätä muutosta, ja pakottanut lähes kaikki digiloikkaan.
Kolmen webinaarin sarjassa keskustellaan digitalisoitumisen vaikutuksista arkeemme.

Tutkimushankkeessa Koronaepidemian sosiaaliset vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin asiakkaisiin ja heidän palveluihinsa on selvitetty, miten koronaepidemia on vaikuttanut sähköisten sote-palveluiden tarjontaan...

Koronapandemia on pakottanut eri alojen toimijat etsimään vaihtoehtoisia tapoja organisoida ja tarjota palveluja asiakkailleen. Tarve minimoida kasvokkainen vuorovaikutus on vaikuttanut...

Potilasportaalien kautta tapahtuva vuorovaikutus voi edistää potilaiden sitoutumista hoitoon ja laskea hoitoon hakeutumisen kynnystä. Se voi kuitenkin lisätä hoitoalan ammattilaisten kuormaa, jos sille ei ole osoitettu erillisiä aika- ja työntekijäresursseja.

Digi arkeen -neuvottelukunta on tuonut esille kolme ehdotusta digitaalisen osallisuuden edistämiseksi: vastuutaho tilannekuvan muodostamisesta digitalisaation vaikutuksista osallisuuteen ja hyvinvointiin, tilanteen seuraamiseksi säännöllisiin väestötason kyselyihin digitalisaation vaikutuksia selvittäviä mittareita ja indikaattoreita, digitaalisten palveluiden kehittämistä ja palveluiden laadun arviointia jatkettava verkostomaisena yhteistyönä.

Tuore DigiIN-hankkeen tutkimus osoittaa, että sähköisten potilastietojärjestelmien heikko käytettävyys kuormittaa sairaanhoitajia iästä riippumatta. Toisin sanoen eri ikäryhmiin kuuluvat hoitajat sietävät järjestelmien käytettävyysongelmia yhtäläisesti. Sen sijaan kognitiivisten virheiden määrässä oli eroa eri-ikäisten hoitajien välillä: yllättäen niitä ilmeni useimmin nuorilla sairaanhoitajilla, jotka kokivat tietojärjestelmät vaikeakäyttöisiksi. Tällaisia kognitiivisia virheitä olivat esimerkiksi ohjeiden kuunteluun tai salasanojen muistamiseen liittyvät vaikeudet, tai että henkilö oli vahingossa käynnistänyt tai sulkenut väärän laitteen, järjestelmän tai ohjelman.

Digitaaliset palvelut suunnitellaan usein hyvin pärjäävien ehdoilla, ei niiden, jotka palveluja eniten tarvitsevat, toteavat tutkijatohtori Ulla Buchert ja sosiaalipolitiikan professori...

”Toisaalta korona-aika on voinut lisätä motivaatiota siirtyä digipalveluiden käyttöön, sillä ne koetaan turvallisemmiksi terveyden kannalta”, arvioi Tarja Heponiemi. ”On hienoa, että hanke on käynnissä juuri nyt, sillä lisääntyneiden digipalveluiden myötä digisyrjäytymisen ehkäisy on entistä tärkeämpää. Jatkamme vaikuttamistyötä ja pyrimme siihen, että kaikki pääsevät osallisiksi sähköisiin terveyspalveluihin”, hän tiivisti.

Digituen antaminen jää liian paljon järjestöjen vastuulle niin Suomessa kuin muuallakin, todettiin yhteisesti DigiIN-hankkeen kansainvälisen tieteellisen neuvoston (Scientific Advisory Board, SAB)...