Blogikirjoitukset

Koronaviruspandemia on haastanut monin tavoin terveydenhuoltoa ja koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi etäasioinnin määrää on lisätty. Psykiatrisia avohoidon palveluita on digitalisoitu aktiivisesti...

Kun tärkeä terveyteen tai hyvinvointia koskeva asia on saatava hoidettua, mutta sen vaatima digiasiointi ei onnistu itseltä, on usein helpointa pyytää jotakuta toista auttaman tai jopa hoitamaan se kokonaan. Meneillään olevat tutkimuksemme antavat viitteitä siitä, että tällaista epävirallista kanssa- ja puolesta-asiointia tapahtuu myös julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla.

Tietotekniikan käytöllä ja ikääntyvien elämänlaadulla on havaittu selkeä ja positiivinen yhteys toisiinsa. Digitaalisten toimintojen käyttö voi parantaa ikäihmisten elämänlaatua, sillä se innostaa heitä opettelemaan uusien teknologioiden käyttöä ja näin pitää yllä kognitiivisia kyvykkyyksiä.

Vankiloiden digitalisaatio tuo monia mahdollisuuksia edistää vankien kuntoutusta, oppimista ja yhteiskuntaan integroitumista. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan digitalisaatio vaikuttaa myös vankien ja työntekijöiden kohtaamisiin, vankilan toimintatapoihin ja -kulttuuriin sekä turvallisuuteen. Digitaalinen osallisuus ja toimijuus edellyttävät pääsyä käyttämään sähköisiä palveluita, taitoa, osaamista sekä oikeanlaista asennetta käyttää niitä. Vankilakontekstissa lisävaatimuksena on luottamus.

Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sotedigi-osaamista ja eettisiä toimintatapoja kehitetään SotePeda 24/7 -hankkeessa. Hankkeessa on tehty sosiaali- ja terveysalan digitalisaatioon liittyvää osaamismäärittelyä, joka jakautuu 12 osaamisalueeseen. Yksi keskeisistä osaamisalueista on sotealan digitalisaatioon liittyvä yhteiskunnallinen osaaminen. Sen ydintä on käsittää ihminen osana yhteiskuntaa, yhteisöjä ja järjestelmiä, sekä ymmärtää miten palvelujen ja yhteiskunnan digitalisaatio vaikuttaa yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen, ihmisten hyvinvointiin ja arkeen. Tavoitteena on osata edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Osallisuuden edistämistä ja eriarvoisuuden teemoja tarkastellaan hankkeessa tuotetuissa oppimateriaaleissa.

Taloudellisesti, terveydellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat kokevat hyötyvänsä vähiten sähköisistä palveluista. Digisyrjäytymisriskissä olevien ryhmien digiosaamisen parantamiseen olisi tärkeä panostaa. Palvelujen tarjoajat ja erilaiset järjestöt ovatkin nyt korona-aikana kiitettävästi vastanneet tähän haasteeseen ja tarjoavat esimerkiksi puhelinapua sitä tarvitseville erilaisten sähköisten palvelujen käyttämisessä.

Samaan aikaan, kun koronan aiheuttama digiloikka kiihtyy, korostuu se, että modernit digitaaliset palvelut voivat jättää osan kansalaisista ulkopuolelle. DigiIN-hankkeen ydin tuntuu aiempaakin tärkeämmältä: tavoitteemme on luoda ratkaisuja, joiden avulla kaikki pysyisivät mukana sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluissa. 

Elämme poikkeusaikaa. Koronatilanteen vuoksi yli 70-vuotiaiden on pysyteltävä turvallisen etäisyyden päässä muista ihmisistä. Monille aktiivisille eläkeikäisille liikuntaryhmien peruminen koko keväältä on varmasti vaikea paikka. Pika-apua tilanteeseen tarjoavat Ikäinstituutin jumppavideot, jotka on suunnattu iäkkäille.

Digitalisaatio haastaa meitä jokaista kyseenalaistamaan olemassa olevia toimintatapoja ja rakenteita työssämme. Tässä on mahdollisuus luoda uutta ja luopua vanhasta. Esimiesten on tunnistettava sisäiset ja ulkoiset kehittämistarpeet. Heidän on hahmotettava, miten digitalisaatio vaikuttaa työn eri vaiheisiin ja asiakastyöhön, välineisiin ja rakenteisiin. Lisäksi täytyy tunnistaa työyhteisön eri vaiheet ja tarpeet. Millainen on henkilöstön asenne on, entä digivalmiudet?

Ikääntyneiden tai esimerkiksi kielitaidottomien näkökulmasta digitalisaatio voi olla este palvelujen saamiselle. CHARM-tutkimus antaa tärkeää tietoa digilaitteiden ja digitaalisten julkispalveluiden käytöstä ikääntyvien maahanmuuttajien näkökulmasta.