Uutinen

Koronapandemia on pakottanut eri alojen toimijat etsimään vaihtoehtoisia tapoja organisoida ja tarjota palveluja asiakkailleen. Tarve minimoida kasvokkainen vuorovaikutus on vaikuttanut...

Digitaaliset palvelut suunnitellaan usein hyvin pärjäävien ehdoilla, ei niiden, jotka palveluja eniten tarvitsevat, toteavat tutkijatohtori Ulla Buchert ja sosiaalipolitiikan professori...

”Toisaalta korona-aika on voinut lisätä motivaatiota siirtyä digipalveluiden käyttöön, sillä ne koetaan turvallisemmiksi terveyden kannalta”, arvioi Tarja Heponiemi. ”On hienoa, että hanke on käynnissä juuri nyt, sillä lisääntyneiden digipalveluiden myötä digisyrjäytymisen ehkäisy on entistä tärkeämpää. Jatkamme vaikuttamistyötä ja pyrimme siihen, että kaikki pääsevät osallisiksi sähköisiin terveyspalveluihin”, hän tiivisti.

Digituen antaminen jää liian paljon järjestöjen vastuulle niin Suomessa kuin muuallakin, todettiin yhteisesti DigiIN-hankkeen kansainvälisen tieteellisen neuvoston (Scientific Advisory Board, SAB)...

Terveydenhuollon johdon on otettava haltuunsa erityisesti työntekijöiden tukijan rooli, kun digitaalisia terveyspalveluita otetaan käyttöön organisaatioissa. Tuore kirjallisuuskatsaus selvitti johtajien monia...

Haastattelut ovat osa DigiIN-hanketta, jossa kehitetään saavutettavia digitaalisia palveluja. Julkisten palveluiden siirtyminen entistä enemmän verkkoon on aihe, joka on noussut...

Omaolon oirearvioista ja niiden käytön tuesta käytöstä kerätään tietoa maaliskuun aikana. Kyselyn tavoitteena on kehittää sekä Omaolon oirearvio -järjestelmää että sen käyttöön tarpeellista koulutusta.

Kyselytutkimuksen tuloksia käytetään myös DigiIN-hankkeen tutkimuksessa selvittämään, miten ammattilaisia ja asiakkaita voidaan tukea terveyspalvelujen digitalisoituessa.

Jatkuvasti muuttuvat ja vaikeakäyttöiset tietojärjestelmät ovat muodostuneet merkittäväksi stressinaiheuttajaksi lääkäreille. Tietojärjestelmien hyvä käytettävyys onkin avainasemassa niihin liittyvän kuormituksen vähentämiseksi ja...