Ajankohtaista

Potilasportaalien kautta tapahtuva vuorovaikutus voi edistää potilaiden sitoutumista hoitoon ja laskea hoitoon hakeutumisen kynnystä. Se voi kuitenkin lisätä hoitoalan ammattilaisten kuormaa, jos sille ei ole osoitettu erillisiä aika- ja työntekijäresursseja.

Digi arkeen -neuvottelukunta on tuonut esille kolme ehdotusta digitaalisen osallisuuden edistämiseksi: vastuutaho tilannekuvan muodostamisesta digitalisaation vaikutuksista osallisuuteen ja hyvinvointiin, tilanteen seuraamiseksi säännöllisiin väestötason kyselyihin digitalisaation vaikutuksia selvittäviä mittareita ja indikaattoreita, digitaalisten palveluiden kehittämistä ja palveluiden laadun arviointia jatkettava verkostomaisena yhteistyönä.

Tuore DigiIN-hankkeen tutkimus osoittaa, että sähköisten potilastietojärjestelmien heikko käytettävyys kuormittaa sairaanhoitajia iästä riippumatta. Toisin sanoen eri ikäryhmiin kuuluvat hoitajat sietävät järjestelmien käytettävyysongelmia yhtäläisesti. Sen sijaan kognitiivisten virheiden määrässä oli eroa eri-ikäisten hoitajien välillä: yllättäen niitä ilmeni useimmin nuorilla sairaanhoitajilla, jotka kokivat tietojärjestelmät vaikeakäyttöisiksi. Tällaisia kognitiivisia virheitä olivat esimerkiksi ohjeiden kuunteluun tai salasanojen muistamiseen liittyvät vaikeudet, tai että henkilö oli vahingossa käynnistänyt tai sulkenut väärän laitteen, järjestelmän tai ohjelman.

Digitaaliset palvelut suunnitellaan usein hyvin pärjäävien ehdoilla, ei niiden, jotka palveluja eniten tarvitsevat, toteavat tutkijatohtori Ulla Buchert ja sosiaalipolitiikan professori...

”Toisaalta korona-aika on voinut lisätä motivaatiota siirtyä digipalveluiden käyttöön, sillä ne koetaan turvallisemmiksi terveyden kannalta”, arvioi Tarja Heponiemi. ”On hienoa, että hanke on käynnissä juuri nyt, sillä lisääntyneiden digipalveluiden myötä digisyrjäytymisen ehkäisy on entistä tärkeämpää. Jatkamme vaikuttamistyötä ja pyrimme siihen, että kaikki pääsevät osallisiksi sähköisiin terveyspalveluihin”, hän tiivisti.

Tietotekniikan käytöllä ja ikääntyvien elämänlaadulla on havaittu selkeä ja positiivinen yhteys toisiinsa. Digitaalisten toimintojen käyttö voi parantaa ikäihmisten elämänlaatua, sillä se innostaa heitä opettelemaan uusien teknologioiden käyttöä ja näin pitää yllä kognitiivisia kyvykkyyksiä.

Digituen antaminen jää liian paljon järjestöjen vastuulle niin Suomessa kuin muuallakin, todettiin yhteisesti DigiIN-hankkeen kansainvälisen tieteellisen neuvoston (Scientific Advisory Board, SAB)...

Palvelujen digitalisaatio luo sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille uudenlaiset vaatimukset asiakaslähtöiseen toimintaan, osoittaa tuore DigiIN-hankkeen tutkimus. Esimerkiksi luottamuksen rakentaminen vaatii enemmän aikaa verkossa kuin kasvokkain kohdatessa.

Vankiloiden digitalisaatio tuo monia mahdollisuuksia edistää vankien kuntoutusta, oppimista ja yhteiskuntaan integroitumista. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan digitalisaatio vaikuttaa myös vankien ja työntekijöiden kohtaamisiin, vankilan toimintatapoihin ja -kulttuuriin sekä turvallisuuteen. Digitaalinen osallisuus ja toimijuus edellyttävät pääsyä käyttämään sähköisiä palveluita, taitoa, osaamista sekä oikeanlaista asennetta käyttää niitä. Vankilakontekstissa lisävaatimuksena on luottamus.

Taloudellisesti, terveydellisesti ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevat kokevat hyötyvänsä vähiten sähköisistä terveyspalveluista, osoittaa tuore DigiIN-hankkeen tutkimus. Vain vähän hyötyjä...