Ajankohtaista

Tuore DigiIN-hankkeen tutkimus osoittaa, että sähköisten potilastietojärjestelmien heikko käytettävyys kuormittaa sairaanhoitajia iästä riippumatta. Toisin sanoen eri ikäryhmiin kuuluvat hoitajat sietävät järjestelmien käytettävyysongelmia yhtäläisesti. Sen sijaan kognitiivisten virheiden määrässä oli eroa eri-ikäisten hoitajien välillä: yllättäen niitä ilmeni useimmin nuorilla sairaanhoitajilla, jotka kokivat tietojärjestelmät vaikeakäyttöisiksi. Tällaisia kognitiivisia virheitä olivat esimerkiksi ohjeiden kuunteluun tai salasanojen muistamiseen liittyvät vaikeudet, tai että henkilö oli vahingossa käynnistänyt tai sulkenut väärän laitteen, järjestelmän tai ohjelman.

Digitaaliset palvelut suunnitellaan usein hyvin pärjäävien ehdoilla, ei niiden, jotka palveluja eniten tarvitsevat, toteavat tutkijatohtori Ulla Buchert ja sosiaalipolitiikan professori...

”Toisaalta korona-aika on voinut lisätä motivaatiota siirtyä digipalveluiden käyttöön, sillä ne koetaan turvallisemmiksi terveyden kannalta”, arvioi Tarja Heponiemi. ”On hienoa, että hanke on käynnissä juuri nyt, sillä lisääntyneiden digipalveluiden myötä digisyrjäytymisen ehkäisy on entistä tärkeämpää. Jatkamme vaikuttamistyötä ja pyrimme siihen, että kaikki pääsevät osallisiksi sähköisiin terveyspalveluihin”, hän tiivisti.

Tietotekniikan käytöllä ja ikääntyvien elämänlaadulla on havaittu selkeä ja positiivinen yhteys toisiinsa. Digitaalisten toimintojen käyttö voi parantaa ikäihmisten elämänlaatua, sillä se innostaa heitä opettelemaan uusien teknologioiden käyttöä ja näin pitää yllä kognitiivisia kyvykkyyksiä.

Digituen antaminen jää liian paljon järjestöjen vastuulle niin Suomessa kuin muuallakin, todettiin yhteisesti DigiIN-hankkeen kansainvälisen tieteellisen neuvoston (Scientific Advisory Board, SAB)...

Palvelujen digitalisaatio luo sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille uudenlaiset vaatimukset asiakaslähtöiseen toimintaan, osoittaa tuore DigiIN-hankkeen tutkimus. Esimerkiksi luottamuksen rakentaminen vaatii enemmän aikaa verkossa kuin kasvokkain kohdatessa.

Vankiloiden digitalisaatio tuo monia mahdollisuuksia edistää vankien kuntoutusta, oppimista ja yhteiskuntaan integroitumista. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan digitalisaatio vaikuttaa myös vankien ja työntekijöiden kohtaamisiin, vankilan toimintatapoihin ja -kulttuuriin sekä turvallisuuteen. Digitaalinen osallisuus ja toimijuus edellyttävät pääsyä käyttämään sähköisiä palveluita, taitoa, osaamista sekä oikeanlaista asennetta käyttää niitä. Vankilakontekstissa lisävaatimuksena on luottamus.

Taloudellisesti, terveydellisesti ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevat kokevat hyötyvänsä vähiten sähköisistä terveyspalveluista, osoittaa tuore DigiIN-hankkeen tutkimus. Vain vähän hyötyjä...

Terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöönoton on kansainvälisesti havaittu olevan hyvin hankalaa: arviolta peräti 45 prosenttia palveluista epäonnistuu terveydenhuollon ammattilaisten vastustuksen takia. Onnistumiselle tärkeää on ottaa tietotekniikan ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä potilaat mukaan palveluiden kehittämiseen, todetaan Aalto-yliopiston ja Terveyskylän tutkimuksessa.