Ajankohtaista

”Toisaalta korona-aika on voinut lisätä motivaatiota siirtyä digipalveluiden käyttöön, sillä ne koetaan turvallisemmiksi terveyden kannalta”, arvioi Tarja Heponiemi. ”On hienoa, että hanke on käynnissä juuri nyt, sillä lisääntyneiden digipalveluiden myötä digisyrjäytymisen ehkäisy on entistä tärkeämpää. Jatkamme vaikuttamistyötä ja pyrimme siihen, että kaikki pääsevät osallisiksi sähköisiin terveyspalveluihin”, hän tiivisti.

Tietotekniikan käytöllä ja ikääntyvien elämänlaadulla on havaittu selkeä ja positiivinen yhteys toisiinsa. Digitaalisten toimintojen käyttö voi parantaa ikäihmisten elämänlaatua, sillä se innostaa heitä opettelemaan uusien teknologioiden käyttöä ja näin pitää yllä kognitiivisia kyvykkyyksiä.

Digituen antaminen jää liian paljon järjestöjen vastuulle niin Suomessa kuin muuallakin, todettiin yhteisesti DigiIN-hankkeen kansainvälisen tieteellisen neuvoston (Scientific Advisory Board, SAB)...

Palvelujen digitalisaatio luo sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille uudenlaiset vaatimukset asiakaslähtöiseen toimintaan, osoittaa tuore DigiIN-hankkeen tutkimus. Esimerkiksi luottamuksen rakentaminen vaatii enemmän aikaa verkossa kuin kasvokkain kohdatessa.

Vankiloiden digitalisaatio tuo monia mahdollisuuksia edistää vankien kuntoutusta, oppimista ja yhteiskuntaan integroitumista. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan digitalisaatio vaikuttaa myös vankien ja työntekijöiden kohtaamisiin, vankilan toimintatapoihin ja -kulttuuriin sekä turvallisuuteen. Digitaalinen osallisuus ja toimijuus edellyttävät pääsyä käyttämään sähköisiä palveluita, taitoa, osaamista sekä oikeanlaista asennetta käyttää niitä. Vankilakontekstissa lisävaatimuksena on luottamus.

Taloudellisesti, terveydellisesti ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevat kokevat hyötyvänsä vähiten sähköisistä terveyspalveluista, osoittaa tuore DigiIN-hankkeen tutkimus. Vain vähän hyötyjä...

Terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöönoton on kansainvälisesti havaittu olevan hyvin hankalaa: arviolta peräti 45 prosenttia palveluista epäonnistuu terveydenhuollon ammattilaisten vastustuksen takia. Onnistumiselle tärkeää on ottaa tietotekniikan ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä potilaat mukaan palveluiden kehittämiseen, todetaan Aalto-yliopiston ja Terveyskylän tutkimuksessa.

Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sotedigi-osaamista ja eettisiä toimintatapoja kehitetään SotePeda 24/7 -hankkeessa. Hankkeessa on tehty sosiaali- ja terveysalan digitalisaatioon liittyvää osaamismäärittelyä, joka jakautuu 12 osaamisalueeseen. Yksi keskeisistä osaamisalueista on sotealan digitalisaatioon liittyvä yhteiskunnallinen osaaminen. Sen ydintä on käsittää ihminen osana yhteiskuntaa, yhteisöjä ja järjestelmiä, sekä ymmärtää miten palvelujen ja yhteiskunnan digitalisaatio vaikuttaa yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen, ihmisten hyvinvointiin ja arkeen. Tavoitteena on osata edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Osallisuuden edistämistä ja eriarvoisuuden teemoja tarkastellaan hankkeessa tuotetuissa oppimateriaaleissa.

Ensimmäistä toimintavuottamme kuvaavat vauhdikkaasti alkanut työ syksyllä ja koronan myllertämä kevätkausi.  Kahdesti vuodessa raportoimme Strategisen tutkimuksen neuvostolle vaikuttavuustarinoin, joissa kuvataan tutkimus- ja vaikuttamistyön etenemistä ja mahdollisia matkan varrella suunnitelmiin tulleita muutoksia. Tiivistimme tähän yksivuotiskatsaukseen osan vaikuttavuustarinoiden sisällöistä.